Sen piti olla ihan tavallinen iltalenkki. Mutta siitä tulikin oodi vihreälle.

Tiedäthän sen tunteen, kun jalat vaan vievät eteenpäin? Kun tulee kyltymätön jano nähdä vielä seuraavan kurvin taakse. Uteliaisuus päästä omin silmin näkemään kaikki se odottava kauneus.

Halu kuulla lisää lähimetsän pavarottia, mustarastasta, ja rauhoittua virtaavan veden solinaan. Toive tuntea kaikki kevätillan tuoksut.

Nähdä omin silmin kaikki se ihana vihreä. Kaikki ne viisikymmentä erilaista vihreän sävyä. Sekin vihreä, se aivan erityinen, jonka voi nähdä vain aurinkoisena kevätiltana pehmeän, laskeutumaan valmistautuvan auringon kuultaessa juuri auenneen kotkansiiven lehtiruotien läpi.

Tätä on kuulkaa niin odotettu. Tänä keväänä enemmän kuin milloinkaan aiemmin.

Unelma voimauttavasta vihreästä ei ole enää vain unelma.

Se on totta.

Mene ulos. Hanki päivän hyvää tekevä viherannos nyt kun kaikkialla puskee tuoretta, heleää vihreää. Maista annos lähimetsää, annos luontoa.

Hengitä syvään. Aisti kaikilla aisteillasi.

Anna sielusi maistaa kauneinta kevättä ❤

 Elä Suomen luonnon herääminen.

∞

Ylläolevat kuvat otin toukokuun lopulla keskellä Espoota, Glimsinjoen varren luontopolulla, välillä Jorvin sairaala – Träskändän puisto.

Lisää tietoa ja kartan Glimsinjoen luontopolusta löydät täältä.

Joulukuisen lumipäivän siniharmaita kuvia Glimsinjoen virtavesiparatiisista löydät täältä.

∞

Ethän käytä kuviani ilman lupaani.

Copyright © 2017 Johanna Suomela. All rights reserved.

Kiitos ruudun sille puolelle että luit

Tykkäämistaloutta ja seurantamahdollisuuksia:

Facebook | Instagram | Twitter | Blogit