Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, juo itsesi humalaan. Jos haluat olla onnellinen vuoden, mene naimisiin. Jos haluat olla onnellinen koko elämäsi, aloita puutarhanhoito.
Suvi Pohjola-Stenroosin ja Esa Stenroosin onnellisuustekijät ovat huipussaan, ainakin jos vanhoihin kiinalaisiin viisauksiin on uskominen. Komealla paikalla Lohjanjärven rannalla sijaitseva Arboretum Magnolia on heidän yksityinen puulajiparatiisinsa.
Suotuisan mikroilmaston kasvupaikan puut, pensaat ja perennat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Puuvartisia kasveja on alueella yli tuhat! Puut ovat kotoisin pääasiassa Kiinasta, Koreasta ja Japanista. Arboretumissa kasvaakin sellaisia japanilaisia ja kiinalaisia puita, joita ei löydä mistään muualta Suomesta.
Monimuotoinen puisto polveilee suojaisilla rinteillä kolmen hehtaarin alueella. Magnoliapolun lisäksi puistossa kukoistavat omien teemojensa ympärille rakentuneet kokonaisuudet, terassi-, perenna- ja japanilainen puutarha. Polkujakin on monta eri teemaista: puro-, hortensia-, kevät-, heinä- ja rhodopolut. Lisäksi täältä löytyvät myös havurinne ja laakso, sekä omaleimainen kantopuutarha.
Puisto on perustettu 2003. Yleisö pääsi tänne ensimmäisen kerran vuoden 2015 Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Olin tuolloin yksi 350:sta vierailijasta. Ihastuin näkemääni niin, että päätin tulla uudelleen kun sopiva tilaisuus tarjoutuisi. Sellainen tarjoutuikin eräänä lokakuisena lauantaina, osana puiston ruskaviikkoja.
∞
Käyn ensin Karkalinniemellä koirani kanssa nauttimassa tihkusateessa Karkalin luonnonpuiston reitin, ja paluumatkalla kurvaan lähistöllä sijaitsevaan Arboretum Magnoliaan. Koira jää palautumaan Karkalin kosteasta reitistä pysäköityyn autoon, minä jalkaudun nauttimaan ruskan väreistä.
Lunastettuani seitsemän euron pääsylippuni ystävälliseltä isäntäparilta, kuulen ilokseni, että sisäänpääsyn hinnalla saan nauttia paitsi puiston ruskasta, myös kahvia ja pullan puiston kesäkahvilassa. Käveltyäni sateessa Karkalin liukkailla pitkospuilla, lämmin kupillinen kahvia lämmittää myös mieltäni. Voi kuinka huomaavaista! Aloitan siis kahvista. Sitten kirmaan ruskan väreissä leiskuvien puiden ja pensaiden joukkoon.
Monet puista on merkitty QR-koodein, niiden avulla voisi helposti etsiä älypuhelimella lisätietoa. Oma pikkupuutarhani on kuitenkin jo täyteen istutettu, eikä uusille istutuskuopille enää löydy tilaa vaikka kuinka uuteen tuttavuuteen ihastuisin, joten tyydyn käyttämään puhelintani vain kuvaamiseen.
Täällä olisi helppo ihastua syysväreissään säkenöiviin harvinaisuuksiin.
Paitsi komeita puita, kauniita pensaita ja koreita perennoja, on puistossa myös silmiä hiveleviä yksityiskohtia.
Metallisen huvimajan alla hohtaa sinisenä kutsuva istuinryhmä, aristokraattisen oloinen kissa – ja edelleen kauniisti kukkiva jalokärhö.
Tällä kertaa puiden siimeksessä odottaa hiljaa myös upea yllätys.
Kuvanveistäjä Jenni Tieahon vaikuttava metallista, puusta ja horsmasta tehty ympäristötaideteos ”Yövieras”. Vaikka veistos on neljä metriä korkea, se puhuttelee herkkyydellään.
Uljas Yövieras on täällä kuulemma vain vieraana, ja jatkaa matkaansa eteenpäin.
Lokakuinen ruskaretki Lohjan Arboretum Magnoliaan tarjoilee upeita värejä ja paljon silmäniloa. On hienoa, että tästä kauniista yksityisestä paratiisista pääsemme nauttimaan myös me vierailijat.
Kaunis on myös syysasuinen arboretumista pois johtava pikkutie. Matkalla kotiin mietin harvinaisia lajeja, kekseliäitä yksityiskohtia – ja sitä valtavaa työmäärää, joka puiston eteen on tehty.
– Ja joka vielä tullaan tekemään, sillä jokainen puutarha on prosessi.
Puutarha ei ole koskaan valmis.
Kenties juuri se on puutarhureiden onnellisuuden salaisuus?
∞
Mikäli haaveilet vierailusta tähän upeaan puulajipuistoon, tarkista tutustumismahdollisuudet Arboretum Magnolian omilta sivuilta täältä.
Puulajipuistot ovat kiehtovia vierailukohteita. Suomen muista arboretumeista löytyy listaus Wikipediasta ja sen löydät täältä.
∞
Ethän käytä tämän artikkelin kuvia luvatta?
Copyright © 2019 Johanna Suomela. All rights reserved.
Kiitos ruudun sille puolelle että luit!
Tykkäämistaloutta ja seurantamahdollisuuksia:
Kiehtovaa! Ja pitääpä kirjata ylös tuo kiinalainen sananlasku, vaikka lapsuusajan pakkopuutarhurointi veikin minulta kaiken innon mihinkään kasvimaailmaan liittyvään. Mutta vierailukohteina tämä olisi mielenkiintoinen, harmi ettei niistä yleensä saa tietoa vasta kuin jälkikäteen, avointen ovien jo sulkeuduttua.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Sateenmuru!
Taidan ottaa lähempään tarkasteluun tuon Suomen arboretumeiden listauksen, sieltäkin voi löytyä helmiä. Aika monessa olen jo käynyt, mutta tämä Karkalinniemen timantti on kyllä ihan omassa sarjassaan 🙂
TykkääTykkää
Syksyllä harmaakin päivä olla niin kaunis – sen tämä sinunkin juttusi niin hyvin todistaa. Upeaa, että tutkit näitä Suomen pieniä timantteja. Nämä todellakin ansaitsevat tulla kuulluiksi.
Vaikka tässä kiinalaisessa sanonnassa on varmasti paljon perääkin, minä olen saanut oman omakotitaloelämäni aikana jo aika monesti todeta, että tämä ei ole sitten yhtään minun juttu. Mutta silti, voisi sitä riemua, kun omasta puutarhasta saa korjata satoa. ❤
Luonto on kyllä parasta, mitä meillä on. Oli se sitte puutarhassa, metsässä tai vaikkapa suolla.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Heidi ❤
Kyllä se niin on, että luonto on parasta mitä meillä on, ja kaiken olevaisen edellytys. Olen rakentanut omin käsin kaksi puutarhaa, ja nyt kun on vapaa-aikaa, käytän sen mieluiten iljanteisilla pitkospuilla – tai muiden taidokkaasti rakennetuissa puutarhoissa käyskennellen. Ihan parasta on, kun voi samana päivänä tehdä molemmat, kuten tuolla Lohjan Karkalinniemellä 🙂
TykkääTykkää
Voi vietävä, miten kaunis ja hyvin hoidettu puutarha! ❤ Käytettyjä työtunteja voi vain arvailla, mutta kaikki nuo upeat värit, muodot ja tuoksut ovat jokaisen tunnin väärtti. Itse nautin suunnattomasti kauniista puutarhoista, mutta pitäjänteisyys sellaisen ylläpitämiseen puuttuu ja kotipihaan tulee laitettua vain helposti ylläpidettäviä istutuksia, jotka eivät jarruttele reissuun lähtöä. Tämä helmi täytyy laittaa muistiin ja käydä katsomassa sopivan tilaisuuden tullen!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Mia ❤
Tuo paikka on sellainen, että ensinäkemältä ei melkein meinaa uskoa että se voi olla yksityishenkilöiden omistuksessa ja hoidossa. Vastaavalla pieteetillä perustettuja ja hoidettuja puistopuutarhoja olen tottunut näkemään vain instituutioilla.
Omistajarouva on suunnitellut tuon itse, ja tarjoaa puutarhasuunnittelua myös muille. Tavoitteena lie tuossakin ollut helppohoitoisuus. Tosin kun pinta-alaa on kolme hehtaaria, on aina tekevälle jotain puuhaa tarjolla.
TykkääTykkää
Hieno puutarha ja paljonko tuollaisen puutarhan ylläpitoon meneekään tunteja -tuhansia!
Toisaalta eihän rakkautta voi mitata, toiset matkustavat ja toiset laittavat puutarhaansa.
Ja tuo Yövieras-teos oli ihana!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Heidi 🙂
Juuri niin, rakentamiseen ja ylläpitoon menee rutkasti aikaa. Ja niin totta, toiset reissaavat, toiset laittavat puutarhaansa. Me rakensimme kaksi puutarhaa, ja mielenkiinto loppui kun istutustila loppui. Jonkin verran intoa ovat laimentaneet myös vaikeat talvet, jotka ovat tappaneet aiemmin hyvin kestäneitä kasveja.
Meillä on ollut Flammentanz-köynnösruusua molemmissa pihoissa, eikä milloinkaan aiemmin ole ollut mitään ongelmia. Kunnes toissatalvi tuli ja palellutti lähes kymmenenvuotiaan köynnöksen kaikki versot. Onneksi juurenniska jäi henkiin että joskus voi olla vielä kukkia luvassa.
TykkääTykkää
Uskomaton paikka, mitkä värit! Ja en kestä, kärhö, äidin rakas kärhö jäi lapsuudenkodin seinustalle, kun talo myytiin muutama vuosi sitten. Tuli ikävä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi, Marja.
Yllättävän usein tietyt kasvit tuovat rakkaita muistoja mieleen. Kenties minäkin rakastan tammia juuri siitä syystä, että sellainen kasvaa lapsuuskotini pihassa.
TykkääTykkää
Rakastan kukkia, puita ja puutarhoja, mutta itseni tuntien totean kuten Heidi ylempänä, ettei minusta olisi omakotitalon pihan hoitajaksi. Sen sijaan aion ostaa rivitaloasunnon ja siinä onkin tärkeää, että on ihana piha 🙂
Mahtava vierailukohde tuo! Ja mitä tulee Japanin puihin, ihastelin niitä vuosi sitten. Siellä on valtavasti kauniita puulajeja – minulla onkin ollut pitkään suunnitteilla juttu niistä blogiin, kun ehtisi…
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi, Katja.
Minäkin olen miettinyt, että kaikki se aika joka menee omakotitalon pihatöissä – ihan niissä välttämättömimmissäkin, kuten lumitöissä – on vaikka kerrostaloasukeilla käytössä ihan muuhun. Toisaalta omalla pihalla varustetussa asumismuodossa on omaa rauhaa enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, ja meillä nuo kaksi noutajakoiraa tarvitsevat myös vähän enemmän tilaa ympärilleen 🙂
TykkääTykkää