Jos tunnet Tallinnan jo paremmin kuin omat taskusi, olisiko aika laajentaa näkemystä? Nähdä ja kokea jotain uutta? Mitäpä jos pakkaisit matkalaukun auton takapaksiin, ja ajaisit johonkin Helsinki-Tallinna -reittiä kesäkaudella sahaavasta paristakymmenestä laivavuorosta? Suuntaisit rohkeasti Tallinnasta ulos, ja katsoisit mitä kaikkea kaunista Virosta löytyy? Me teimme niin, ja ehdimme nähdä elokuisessa viikossa paljon. Helsingin ja Tallinnan välinen laivareitti lienee maailman toiseksi vilkkain kahden maan välinen yhteys. Vilkkaimpana pidetään Englannin kanaalin ylittävää reittiä välillä Dover – Calais. Vielä toistaiseksi. Tallinnan reitin matkustus lisääntyy edelleen, ja Doverin reitin liikenne vähenee. Vuonna 2017 Tallinna-Helsinki -välillä tehtiin jo yli yhdeksän miljoonaa matkaa. Se tarkoittaa lähes 25.000 matkustajaa joka ikinen päivä. Kun luvusta vähennetään virolaiset ja ulkomaiset turistit, suomalaisten osuudeksi jää noin puolet. Viro on todellakin suomalaisten matkailijoiden suosituin kohdemaa.
Omalla autolla Viroon?
Uskaltaako sinne lähteä? Vohkitaanko renkaat vanteineen? Vai katoaako koko auto kuin maan nielemänä? Viikon autoreissun jälkeen voi – jos ei nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä, ainakin tuohon kokemukseen perustuen sanoa että uskaltaa. Viron autokanta ei häviä enää suomalaiselle, taitaa alkaa olla pian jo päinvastoin.
Kun suomalaisen henkilöautokannan keski-ikä on lähes 12 vuotta, Virossa autot ovat tilastojen mukaan vain muutaman kuukauden vanhempia. Raskas ja kaikin puolin kohtuuton suomalainen autoverotus tulee varmistamaan sen, että hyvin pian Viron autokanta on suomalaista tuoreempaa ja turvallisempaa. Sen jälkeen autokantaamme vanhempia autoja Euroopan Unionista löytyykin enää vain Portugalista, Romaniasta ja Kreikasta. Paitsi noloa Suomelle, tämä on myös saastuttavaa, energiatehotonta ja kaikille tienkäyttäjille turvatonta. Uusien autojen aktiiviset ja passiiviset turvajärjestelmät ovat kehittyneet viimeisen 12 vuoden aikana paljon.
No, se suomalaisesta autoverotuksesta, lähdetään Viroon!
Mitä Viron autolomalla pitää olla mukana?
Viron Suomen suurlähetystön sivulla kerrotaan tyhjentävästi, miten autoiluun Virossa on valmistauduttava. Tässä tärkeimmät:
Virossa on turvavyöpakko eikä matkapuhelinta saa käyttää ajettaessa.
Viroon autolla saapuvalla on oltava mukanaan:
- Ajokortti
- Alkuperäinen rekisteriote
- Voimassa oleva vakuutus ja todistus siitä eli Green Card
- Ellei kuljettamasi auto ole sinun, omistajan allekirjoittama maastavientilupa
Nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h. Älä aja ylinopeutta! Liikennepoliisi saattaa takavarikoida ajokorttisi ja rekisteriotteesi, minkä lisäksi joudut maksamaan tuntuvan sakon.
Älä aja alkoholin tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Promilleraja on verestä mitattuna 0,2 mg/g tai uloshengitysilmasta mitattuna 0,10 mg/l. Promilleraja koskee myös pyöräilijöitä.
Pysäköi auto valvotulle alueelle, äläkä jätä sisätiloihin mitään tavaroita näkyville.
Jos ajat kolarin, kutsu aina poliisi paikalle.
Ongelmatilanteissa ota yhteys poliisiin, puh. 112, tai Eesti Autoklubin maantiepalveluun, puh. +372 6979 188.
Lisäksi on hyvä tietää, että Virossa auton pakollisiin varusteisiin kuuluvat ensiapupakkaus, sammutin, huomioliivi ja renkaiden alle asetettavat kiilat.
Virolaiset ovat fiksua kansaa, sillä he ovat säätäneet heijastimet pakollisiksi ulkona liikkujille.
Lisää tietoa Virosta autoilijan näkövinkkelistä löydät Autoliiton sivulta täältä.
Ajo laivaan
Tallinkin Megastarilla Tallinnaan
Helsingin Jätkäsaaressa ajamme automme Tallinkin uusimpaan ja nopeimpaan alukseen, Megastariin. Autojen lastaus sujuu nopeasti, uudenkarhea alus haukkaa meidät vatsaansa kuin valtava nälkäinen kala. Auto pysäköidään autotallikannelle, jolla saisi liikkua myös matkan aikana. Pian ollaan jo liikkeellä.
Megastar on nesteytettyä maakaasua käyttävänä modernina aluksena Tallinnan reitin ympäristöystävällisin valinta. Käytännössä tämä tarkoittaa vähempiä pakokaasupäästöjä ja matalampaa melutasoa.
Vaikka sää on tyyni ja tuuleton, ei ilmaan aluksen tulosuuntaan jää tummaa saastevanaa. Helsinki jää nopeasti taakse.
Tallink Megastarin perävana
Megastarin matka-aika on vain kaksi tuntia.
Onneksi meillä ei ole ostoksia tehtävänä, joten voimme keskittyä merimatkaan ja uuteen laivaan tutustumiseen.
Laivan baarista löytyy samanlainen näyttävä hevoslamppu kuin hotelli Lilla Robertsista!
Megastar on ilmava ja tyylikäs. Täällä voisi viihtyä pidempäänkin kuin kaksi tuntia.
Moni muukin on tänään lähtenyt reissuun, laiva on täynnä. Takakannen baarin aurinkoiset paikat on ylikansoitettu. Käymme buffassa nauttimassa kevyttä täydennystä aamupalalle, eikä jonotuksen ja ruokailun jälkeen aikaa paljon enää jääkään.
Käymme katsastamassa laivan kehutun myymälän, se on kaksikerroksisena valtava. Kuin pieni ostoskeskus.
Merimatkanteko on tasaista, nopeaa ja sujuvaa. Tallinnassa automme sujahtaa lähes yhtä nopeasti ulos laivan ruumasta kuin se Helsingissä sinne sujahti.
Olemme autolla Tallinnassa!
Navigaattori opastaa meidät sujuvasti ulos kaupungista.
Olemme autolla Virossa, jossain päin maaseutua, suuntanamme Saarenmaa.
Ulosajo Tallinnan satamassa
Liikenne ja tiet Virossa
Liikenne sujuu viikon aikana vähintään yhtä sujuvasti kuin Suomessa, ellei jopa paremmin. Lomalla kun ollaan, eikä suurempaa kiirettäkään ole. Muutama teiden öykkäri toki osuu matkan varrelle, mutta autoissa on venäläiset rekkarit.
Päätiet ovat hyviä, ja kaikki tiet tuntuvat johtavan Tallinnaan. Eli Tallinnasta ajaa melkein minne tahansa Viroon parissa tunnissa. Pikkutiet ovat yleensä sorapäällysteisiä, ja kaupunkien sivutiet voivat olla kuoppaisia.
Pysäköimme hotellien pysäköintipaikoille, emmekä täällä – kuten emme Suomessakaan milloinkaan – jätä mitään arvokasta autoon.
Autoloma sujuu mukavissa merkeissä, vaikka sitä jauhesammutinta ei autossa ollutkaan – eikä matkustusilmoitustakaan muistettu tehdä. Muistathan sinä?
Kokemuksia Viron autolomalta
Mitä kaikkea ehdimme Virossa viikon aikana nähdä? Kauniissa Kuressaaressa viihdyimme peräti kaksi päivää, Muhulla, Pärnussa, Tartossa ja Viljandissa vietimme yhden vuorokauden kussakin.
Tässä kooste viikon parhaista paloista.
Saarenmaan Kuressaare
Kuressaaressa vietimme kaksi päivää, ja ihastuimme kaupunkiin, erityisesti Piispanlinnaan. Kuressaareen kannattaa matkustaa jo Piispanlinnan vuoksi!
Hotelli Ekesparre tarjoaa yksilöllistä majoitusta – vain kivenheiton päässä Piispanlinnan valleilta.
Lue koko juttu Kuressaaresta, ja katso lisää kuvia täältä: Kuressaari ja Ekesparre Hotel
Saarenmaan luonto ja nähtävyydet
Saarenmaalla kiersimme luontonähtävyyksiä. Kävimme ihmettelemässä Anglan tuulimyllyjä, unikkopeltoja, Pangan rantatörmää, Kaalin kraatterijärveä, Sorven majakkaa ja Koigin rämeen patikkapolkua – josta löytyivät erikoisimmat näkemiäni ”pitkospuut”.
Saarenmaalla, Anglan tuulimyllykylässä, pääsee tutustumaan moneen erityyppiseen tuulimyllyyn. Paikalla on myös tasokas vierailijakeskus, jonka kahvilassa on hyvä pitää tauko.
Anglan tuulimyllykylästä aukeavaa kaunista maalaismaisemaa
Kaalin meteoriitin aikaansaama kraatterijärvi
Sõrven majakka
Koigin rämeen luontopolun pitkospuiden etäisin osuus on tehty siirrettävien sotilaslentokenttien käytöstä poistetuista metallielementeistä.
Täältä löydät koko jutun Saarenmaan nähtävyyksistä ja lisää kuvia: Saarenmaan nähtävyydet
Muhun saari
Muhun saarella tutustuimme ruokokattoisten talojen kylään, Koguvaan, ja vietimme nautinnolisen retriittivuorokauden Pädasten kartanon luonnonrauhassa.
Koguvan perinnekylässä on kauniita ruokokattoisia taloja, joista osassa asutaan edelleen.
Pädasten kartano on rauhaa rakastavan paratiisi
Pädasten kartanon viihtyisässä interiöörissä aika seisahtuu
Ravintola Alexanderissa tarjotaan erinomaista ruokaa
Lisää kuvia ruokokattoisten talojen kylästä ja Pädasten kartanossa vietetystä vuorokaudesta löydät täältä: Muhu ja Pädasten kartano
Pärnu
Pärnussa majoituimme ja illastimme Rannahotellissa, ja kävelimme auringonlaskun aikaan meren rannalla.
Pärnun hiekkaranta on pitkä ja loivasti syvenevä.
Elokuinen auringonlasku Pärnussa on kaunis.
Merimaisema Rannahotellista
Juttu Pärnusta ja Rannahotellissa vietetystä vuorokaudesta löydät täältä: Pärnun ranta ja Rannahotell
Urvasten 700-vuotias tammi
Kävimme myös ihmettelemässä Viron ”Paavolan tammea” eli Tamme-Laurin tammea Urvastessa. Tuo hieno tammi on ainakin Viron paksuin, todennäköisesti myös vanhin.
Tamme-Laurin tammi Urvastessa on Viron vanhin asukas. Sen iäksi on arvioitu 700 vuotta.
Tammivanhuksen tarinan ja tietoa National Geographicin keltaisten kehysten maisemista löydät täältä: Viron vanhin tammi
Helmen luontokohteet
Hella Wuolijoen syntymäpaikkakunnalla Helmessä pysähdyimme ihmettelemään ritarilinnan raunioita, parantavaa lähdettä – ja kalkkikiviluolastoa.
Helmen luontokohteet tarjoilevat koko autoloman erikoisimman virkistystauon. Täällä on suuri luolasto ja parantavaksi mainostettu lähde.
Helmen ritarilinnoituksen rauniot sijaitsevat luolan ja parantavan lähteen lähellä.
Lisää kuvia Helmen luolista, ritarilinnoituksen raunioista ja taikalähteestä löydät täältä: Helmen luolat ja parantava lähde
Tartto
Tartossa yövyimme, kävelimme Toomemäellä, ja nautimme herkullisen illallisen.
Tartto on Viron vanhin kaupunki
Tarton yliopiston komea päärakennus on vihitty käyttöön 1800-luvun alussa.
Raatihuoneen kellotorni ja Lydia Hotel Toomemäeltä
Tarton raatihuone hetki ennen auringonnousua hotelli Lydiasta kuvattuna.
Juttu ja lisää kuvia charmantista vanhasta Tartosta ja Hotelli Lydiassa vietetystä vuorokaudesta löydät täältä: Tartto ja Lydia Hotelli
Peipsijärven rannan Sipulitiellä
Matkan parhaat ostokset teimme Sipulitiellä. Pikkurahalla saimme auton takakontin pullolleen kauniita, Viron parhaiksi kehuttuja sipuleita.
Kanava valtaisan Peipsijärven rantaan. Vastarannalla on Venäjä.
Sipulitien varrella viljellään Viron parhaat sipulit!
Lisää kuvia Peipsijärven rannan Sipulitieltä löydät täältä: Shoppailua Sipulitiellä
Vehreä Viljandi
Viljandi oli autoloman suurin yllättäjä. Viljandi on upea, monikerroksellinen kulttuurikaupunki, ja Linnamäen Ritarilinnan rauniot toivat lämpimänä kesäpäivänä mieleeni Rooman!
Viljandin ritarilinnan rauniot sijaitsevat hienolla paikalla järven rannalla, mäen päällä.
Linnamäen tukeva riippusilta houkuttelee ylitykseen
Vanhaan vesitorniin voi kiivetä katsomaan maisemia
Tarkkailua ylävasemmalta…
Lisää kuvia Viljandin vehreällä Linnamäellä sijaitsevista ritarilinnan raunioista, ja kaupungin taloista sekä juttua Viljandin kulttuurifestivaalista ja Kahvila Fellinistä löydät täältä: Viljandi ja Grand Hotel sekä Kahvila Fellin
Paluu Helsinkiin
Innokkaasti laivan vanavedessä liitelevät lokinpoikaset saattelevat Megastarin ulos Tallinnan satamasta.
Harmittamaan jää se, ettemme lomamme aikana onnistuneet tekemään varausta Megastarin tarjoiluravintolaan. Jos siis haluat matkan aikana syödä pöytään tarjoillun aterian seisovan pöydän asemesta, muista tehdä pöytävaraus jo matkaa varatessasi. Kotimatkalla jäi harmittamaan myös Megastarin ravintolahenkilökunnan käytös. Vaikka ravintola on täyteen buukattu, eikä nälkäisille kyselijöille löydy vapaata pöytää – sen voi kertoa myös ystävällisesti.
Tallinnan reitin modernein ja ympäristöystävällisintä teknologiaa hyödyntävä alus on lunastanut lupauksensa, mutta ylimielisyys ravintolan ovella jättää ikävän muistijäljen.
Onneksi muuten onnistuneen autoloman ja kotimatkan kruunaa tasainen merisää – ja juuri ennen laskeutumistaan näyttäytyvä aurinko.
∞
Ethän käytä tämän artikkelin kuvia luvatta?
Copyright © 2019 Johanna Suomela. All rights reserved.
Kiitos ruudun sille puolelle että luit!
Tykkäämistaloutta ja seurantamahdollisuuksia:
MAISEMAONNELLINEN 
Kiitos tästä, kesällä tekisi kyllä mieli piipahtaa Baltiassa, On iso aukko sivistyksessä, kun olen niin vähän käynyt Virossa. Olisi kyllä jo aika suunnata etelään, mutta saapa nähdä malttaako sitä tänä kesänä pysyä poissa Lapin ja Norjan maisemista..
TykkääLiked by 1 henkilö
Viimekesäisen kokemuksen perusteella ymmärrän tuskasi. Lappi ja Norja on lähellä myös minun sydäntäni, ja ne maisemat voittavat kyllä ainakin tasaisen Viron 6-0.
Mutta tuonne Viroon on aika paljon lyhyempi matka 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä Viroon voi hyvin lähteä autolla, ilman muuta! Ja matka on tosiaan lyhyt eli oikein kätevä. Kuten kirjoititkin, ei Suomessakaan kannata yhtään sen enempää jättää mitään tavaroita näkyviin autoon. Multa ei ole koskaan autoreissuilla eri puolilla maailmaa viety mitään autosta (vaikka joskus konttiin onkin ollut sullottuna vaikka mitä, mutta tätähän ei tietysti ulkopuolelta ole voinut tietää), mutta sen sijaan Suomessa niinkin pienessä kaupungissa kuin Imatralla aivan keskustaan pysäköidystä lukitusta autosta lähtivät kävelemään takapenkillä olleet farkut ja nahkatakki. Ja itse autokin pöllittiin kerran Helsingissä.
TykkääLiked by 1 henkilö
No se tuli todellakin tuolla todistettua! 🙂 Huonolla tuurilla pitkäkyntisen uhriksi voi joutua missä vain. En ikinä unohda sitä asvalttiviidakon selviytymisohjetta, että edes tupakka-askia (onneksi en polta) ei saa autoon jättää näkyville. Jollekin se voi olla riittävä syy laittaa ikkuna päreiksi.
Näin kerran heinäkuussa Eteläisellä Hesperiankadulla uskomattoman näyn. Rivi puiden alle pysäköityjä autoja oli ”putsattu” renkaista, kaikki oli viety. Autot oli jätetty sievästi tiilien varaan. Kyllä siinä mahtoi omistajia järkyttää, kun löysivät renkaattomat autonsa.
TykkääTykkää
Kiitos Johanna hyvästä koosteesta! Virosta on tuttua vain Tallinnan seutu, vaikka nähtävää siellä olisi muuallakin. Kaveriperhe on paljon reissannut Virossa autolla ja heidän tarinoita kuunnellessa, on mielessä käynyt että miksei itsekin. Megastar on myös testaamatta. Hyvä, että tuolle välille löytyy myös ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi, Merja!
Viro on tosiaan suomalaisten matkailijoiden suosituin kohdemaa, mutta suurin osa ei ikinä poistu Tallinnan alueelta. Vaikka syytä olisi.
Eräänä tyynenä ja kauniina pakkaspäivänä kävimme Nokkalan Majakalla Espoossa. Siinä rannalla kun katseli laivareitin päällä makaavaa pakokaasumassaa, tuli mieleen että ne kaikki muutkin Itämerta kyntävät laivat pitäisi saada modernisoitua.
TykkääTykkää
Vau mitä maisemia! Itse en paljon Tallinnaa pitemmällä Virossa ole käynyt, mutta tuntuu että alkaisi olemaan jo korkea aika!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Sisko! 🙂
Kyllä suosittelen. Minulla ei ollut oikeastaan mitään muita ennakko-odotuksia kuin pelko siitä että liikenne olisi villiä ja autolle kävisi jotain, mutta nekin odotukset osoittautuivat ainakin tuolla viikon kokemuksella täysin vääriksi.
TykkääTykkää
Hei. Sattumalta katsoin sinun kauniita kuvia ympäri Viroa. Noin virolaisena voisin antaa hyviä matkavinkkejä .
Viro on hyvin monipuolinen matkailumaa.
Virossa on noin sata hyvin kunnostettua kartanoa. En usko että tällaista löydy mistään Suomesta.
Että yksin matkan kohte voisi ainoastan olla kartanot. Alatskivi, Keila-Joa. Palmse, Taagepera , Vihula
ja Sagadi on kyllä katsomisen arvoiset. Tietysti muut kartanot myös. Kaakois-Virossa asuva Taevaskoda ja Setumaa .Otepää
ja Pühajärvi, Länsi Virossa asuva Noarootsi ja Vormsin saari.Valgerannan hiekkaranta. Kihnun saari on Unescon listalla.
Kuin haluat karua teollista neuvosto
meininkia on hyvä kohde Kiviõli ja Kohtla Järven kaivosmuseo Itä- Virossa. Narvan linna ja Narva Jõesuu
pitkän hiekkarannan kanssa on oma loukkansa. Toila ja Oru puisto. Kukruse polaarmõis. Rakveren linna ja
poliisimuseo. Kõrvemaa – Jussi loodusrada ja Paukjärve loodusrada. Viron pohjoisrannikko. Lahemaan
kansallispuistossa asuva Viru raba. Käsmu. Tallinnan lahdella asuva Naissaari on upea paikka. Viimsi poolsaar.
Hiidenmaa on hyvin kaunis ja rauhallinen paikka. Hiidenmaalla on maailman toiseksi vanhin majakka. Kõpu tuletorn.
Virossa on noin 1500 pientä saarta. Oman venen kanssa on kyllä katsomista. Ruhnun saari on kyllä helmi.
Prangli ja Abruka on myös kiinostavat paikat.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Martti, kiitos näistä hienoista menovinkeistä!
Nuo kartanot kiinnostavat luontokohteiden lisäksi kovasti. Uusi reissu Tallinnan ulkopuolelle on tulossa, joten noista on vinkeistäsi on varmasti hyötyä jo ihan lähiaikoina 🙂
TykkääTykkää
Kaksi Viron kartanokierrosta tehty. Todella upeita kartanoita, Vihula on suosikkini. Sinne täytyy mennä erikseen muutamaksi päiväksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Upeita kuvia, Johanna! Olemme ajaneet joitakin vuosia sitten Martin yllä vinkkaaman kartanoreitin Viron ympäri. Reittiehdotus löytyi silloin Viron turistitoimiston sivuilta, jotka muuten olivat erinomaiset. Loistava idea ja hauska reissu kun edessä odotti aina uusi ja yllättävä kohde, välillä upeaksi entisöity luksushotelli, välillä rapistunut kiviraunio, jota piti etsiä keskeltä ei mitään. Samalla näimme todella monipuolisesti Viroa, sen luontoa, kaupunkeja, majoituspaikkoja ja ravintoloita. Etelässä käväisimme myös Latviassa. Pohjoisessa vuokrasimme viimeisestä majapaikastamme Vihulasta pyörät ja poljimme lähikartanoihin (mm. Sagadi) syömään ja katselemaan maisemia.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi, Päivi!
Nuo kartanot kiinnostavat meitäkin, ja viime elokuussa kävimme muutamassa, Muhun saaren Pädastessa oikein yöpymässä ja illastamassakin. Elokuussa menemme taas käymään Virossa, tällä kertaa käymme yöpymässä Sagadissa.
Viron matkailutoimistolla on erittäin hyvä sivusto. Sieltä olenkin hakenut paljon tietoa ja linkannut sinne joistakin omista jutuistani. Pelkästään heinäkuun aikana noita linkkejä onkin klikkailtu melkoisesti. Viro on matkakohteena selvästi nousussa. Suomalaiset haluavat nähdä muutakin kuin jo tutuksi tulleen Tallinnan 🙂
TykkääTykkää
Hei! Kiitos kiinnostavasta blogikirjoituksesta! Törmäsin siihen etsiessäni ideoita suunnittelemaamme Viron automatkaan. Millainen ajoreittinne käytännössä oli? Millainen oli tiestö milläkin osuudella, välimatkat ja ajamiseen kulunut aika per osuus? Mitä muuta hyödyllistä haluaisit vinkata 🙂 ?
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Mirja-Maarit! Kiitos että viitsit kommentoida ja kysyä lisää 🙂
Viime kesänä teimme vain kolmen yön pikareissun, eli ajoimme suoraan Tallinnasta Sagadin kartanoon Lahemaalle, ja sieltä sitten suoraan määränpäähämme Viljandiin. Noita Viron kartanoita suosittelen kovasti, kävimme samalla retkellä katsomassa myös Vihulaa, joka oli oikein viehättävä. Kesällä 2017 yövyimme Pädasten kartanossa, se oli huikea, joskin kallis elämys!
Tiet olivat vaihtelevassa kunnossa, mutta ainakin viime kesänä päätiet olivat oikein hyvässä jamassa. Hiekkatiet ovat asia erikseen, niitä löytyy joka lähtöön, kuten Suomessakin. Nyrkkisääntönä voinee pitää, että esim Pärnuun, Tarttoon ja Viljandiin ajaa suorinta reittiä noin kahdessa tunnissa. Google Mapsin reittilaskelmat pitävät varsin hyvin paikkansa, suosittelen sen käyttöä reittisuunnitelman teossa.
Kesällä 2017 vietimme Virossa tosiaankin kokonaisen viikon autoillen. Silloin kävimme Saarenmaalla, Pärnussa, Tartossa ja Viljandissa. Saarenmaalla ihastutti erityisesti Kuressaaren upea piispanlinnoitus. Käythän lukemassa tämän linkin kautta lisää: https://johannasuomela.com/?s=viro
Tuolla blogin vasemmassa ylänurkassa on kolme poikittaisviivaa päällekkäin, ”hampurilainen”. Sitä klikkaamalla pääsee hakuun, jolla voi hakea juttuja hakusanoilla. Kysythän lisää jos jotain tulee mieleen?
TykkääTykkää
Hei Johanna! Ja kiitos nopeasta vastauksesta. Luinkin jo kaikki viikon matkanne tarkemmat kohdekuvaukset ja koska niin moni niistä vaikutti kiinnostavilta , päätin kysyä lisää. Jäin edelleen pohtimaan sitä, minkäpituisia matkaosuudet tuolla viikon matkallanne olivat? Pyrittekö aina ajamaan pääteitä vai otitteko aina suorimman reitin?
Toivon että Viro olisi helpommin halutuunotettavissa…
Olemme kerran aiemmin olleet automatkalla Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa ja silloin teimme klassisen virheen, että kulutimme suurimman osan matkapäivistä ajaessa
TykkääLiked by 1 henkilö
Moikka vielä, kyllä me taidettiin ottaa se mielenkiintoisin reitti, joka ei aina ollut suorin.
Hyvänä apuna reittisuunnittelussa ja mieluisten kohteiden löytämisessä toimi Karttakeskuksen mainio Viron opas. Mainostan tässä, sillä kirja oli tosi hyödyllinen https://karttakauppa.fi/fi/viro-matkaopas-ja-kartat/F204470/dp Tärkeintä on selvittää mitä maa tarjoaa – ja valita laajasta sortimentista just se itselle mieluisin tarjonta. Lomasta pitää tehdä oman näköinen, eikä suorittaa rattia puristaen ja kilometrejä niellen 🙂
Viro on onneksi kompakti maa ja tiet niin suoria, eikä mäkiä juuri ole, että siellä ei oikein pysty tärväämään kokonaisia lomapäiviä autossa… Tai pystyy kyllä, mutta huomattavasti helpompaa se on vuoristoisessa Pohjois-Ruotsissa tai Norjassa. – Helppo taas sanoa, kun kiidettiin neljässä viikossa 6000 kilometriä Uudessa-Seelannissa takalistot puutuneina. Mutta siellä kaukana iskee asioiden ja paikkojen kokematta jäämisen pelko. kun on sellainen kerran elämässä kohde, jonne lentäminen vie pelkkinä ilmassaolotunteina peräti 24 tuntia suuntaansa. Viro on niin lähellä ja helposti saavutettavissa, että kannattaa ottaa yksi alue kohteeksi, sen sijaan että yrittäisi nähdä koko maan kerralla. Meilläkin on tarkoitus käydä Viron pohjoisrannikolla vielä ihan omalla reissullaan, niitä upeita kartanoita on niin paljon.
TykkääTykkää
[…] Autolla Viroon […]
TykkääTykkää