Dubrovnikin rauhallisempi puoli – Lokrumin vehreä paratiisisaari

Unescon maailmanperintökohteeksi kruunaama Dubrovnik on kaunis, mutta kovin ruuhkainen. Jos vanhan kaupungin ihmispaljous saa kaipaamaan luonnonrauhaa, on apu onneksi lähellä. Lokrumin paratiisisaari on vain 10 minuutin venematkan päässä vanhan kaupungin satamasta. Lokrum on loistava paikka rentoutumiseen ja maisemaonnellistumiseen. 

Venekuljetus Lokrumin saarelle maksaa 100 kunaa, ja kyytiä on harvimmallakin vuorovälillä tarjolla kerran tunnissa. Jos keli äityy kovaksi, veneet eivät kulje. Saari on avoinna päivävieraille huhtikuusta marraskuulle. Yöksi saarelle ei saa jäädä. Ei vaikka kuinka mieli tekisi.

Ostetaan lippu satamasta veneen lähtölaiturista, ja astutaan kyytiin.

Dubrovnik Lokrum

Matka vanhan kaupungin satamasta kohti Lokrumia alkaa

Lyhyellä merimatkalla pääsee ihailemaan satamaa ja vanhaa kaupunkia veneilijän perspektiivistä. Matka edistyy nopeaan, eikä aikaakaan kun vene kaartaa kohti Lokrumin satamaa.

Portocin satamapoukamassa

Kun laiturin päässä vehreiden pinjamäntyjen katveessa tulijoita vastaanottamassa nököttää vaaleanpunainen metsänvartijan talo, ei voi erehtyä. Ollaan perillä!

Dubrovnik Lokrum

Perillä Portocin satamassa tulijat vastaanottaa kaunis metsänvartijan vaaleanpunainen talo

Talon edustalla on suuri opastakartta, josta on hyvä ottaa kuva, ellei parempaa karttaa ole matkassa. Saari ei ole kovin suuri, mutta siellä risteilee paljon polkuja. Pieni eksyminenkään ei tietenkään ole haitaksi, mutta jos haluaa perillä löytää johonkin tiettyyn kohteeseen, voi sen löytäminen ilman karttaa ottaa oman aikansa.

Lokrum on luonnonsuojelualuetta. Tänne ei saa tuoda koiria – ja syy siihen selviää pian. Täällä ei saa poimia kukkia, eikä puita saa vahingoittaa. Fiksut luonnonystävät ymmärtävät ilman muuta huolehtia myös siitä, että ainoatakaan roskaa ei oman vierailun jäljiltä saaren luontoon jää. Avotulen teko on ankarasti kielletty, eikä edes tupakkaa saa polttaa. Maastopalo saaren kuivassa puustossa etenisi räjähdysmäisesti, ja sen seuraukset olisivat katastrofaaliset.

Dubrovnik Lokrum

Herra Riikinkukko tepsuttaa reitillä muina riikinkukkoina vastaan

Emme ota montaakaan askelta satamasta ylämäkeen, kun vastaamme tepsuttaa riikinkukko. Muina riikinkukkoina. Pyrstönsä hän tosin on jonnekin jättänyt, kaikki komeat pitkät sulat ovat poissa.

Hyvällä tuurilla täällä voisi nähdä myös idänsiilin, kreikankilpikonnan ja jopa nelikymmensenttiseksi kasvavan balkanin vihreän liskon, Tai oravan kokoisen pienen jyrsijän, unikeon.

Benediktiiniläisluostarin mailla

Kävelemme ensimmäiseksi benediktiiniläisluostarin suuntaan. Luostarin ja kirkon rakennustyöt aloitettiin arvioiden mukaan 1000-luvulla. Täällä vaikuttaneet munkit viljelivät Lokrumin hedelmällisessä maaperässä sitrushedelmiä ja yrttejä, ja tuottivat myös viiniä. 1500-luvulla Lokrum oli kuuluisa kauniista puutarhoistaan, viljelyskasveistaan ja hyvästä viinistään.

Dubrovnik Lokrum

Luostarin sisäpihan puutarha

DubrovnikLokrum20161017_15_12_29

Dubrovnik Lokrum

Sisäpihalla kasvaa palmuja ja puksipuista leikattuja pensaslabyrinttejä.

DubrovnikLokrum20161017_13_55_13

Dubrovnik Lokrum

Vanhoja ja nuoria oliivipuita oliivilehdossa

Munkkien ansiokkaasta viljelyskulttuurista saarella muistuttaa enää muutama sinnikäs oliviipuu, jotka ovat seisseet paikoillaan monta ihmisikää. Vanhimmat oliivipuut ovat sisältä onttoja, ja rungoltaan käppyräisiä. Niiden seuraan oliivipuulehtoon on istutettu nuoria oliivintaimia vuonna 1993.

Dubrovnik Lokrum

Maximilianin muotopuutarhan vihreydessä

Saari päätyi Habsburgin arkkiherttua Maximilian ensimmäisen omistukseen vuonna 1859. Siitä alkoi muutos, jonka lopputulemana koko saari hiljalleen muuttui puistoksi. Parhaiten Maximilianin vaikutus näkyy luostarin ja meren väliin rakennetussa symmetrisessä muotopuutarhassa.

Lokrumin kasvitieteellinen puutarha

Munkkien viljelystoiminnan hiivuttua jäi muutaman hehtaarin kokoinen kasvimaa kesannolle. 1959 tuolle maalle perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Nykyisin puutarhassa kasvaa 800 eri lajia mm. Australiasta, Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Puutarhassa kukoistaa myös paikallisia suojeltuja ja uhanalaisia lajeja.

Puutarhanhoidossa täällä lie omat, aivan erityiset haasteensa.

Maaperä on hedelmällistä, mutta riikinkukkojen lisäksi maasto vilisee kaneja.

Dubrovnik Lokrum

Kasvitieteellisen puutarhan käytävällä

Dubrovnik Lokrum

Kanit tulevat makupalojen toivossa lähelle

Dubrovnik Lokrum

Kaktuksia ja agavekasveja on paljon – kanit taitavat jättää ne rauhaan.

Lokrumin kallioiset uimapaikat

Kuumana päivänä täällä voisi viettää nautinnollisen päivän. Hiekkarantoja ei täällä ole, mutta useissa paikoissa on uimareiden ilona virkistäytymistä helpottavia uimarappuja.

Laajimmat uimakalliot sijaitsevat saaren eteläosan luoteiskulmassa, lyhyen kävelymatkan päässä laivarannasta. Jos kastautuminen Adrianmeren aalloissa jännittää, varmuudella tyynin virkistäytymispaikka on ”Kuollut meri”. Pikkuruisen kalliosyvänteen uimapaikan lähettyvillä janoisia palvelee myös baari.

Dubrovnik Lokrum

Dubrovnik Lokrum

Dubrovnik Lokrum

Dubrovnik Lokrum

Dubrovnik Lokrum

Lokrumin oman ”kuolleen meren” uimareita eivät aallot juurikaan keikuta.

Meillä ei ole edes simmareita mukana, joten tyydymme vain katsastamaan uimapaikat. Koska on lounasaika, kävelemme luostarin muurin varjossa palvelevaan viehättävään ravintolaan.

Lounashetki paratiisin porteilla

Arkkiherttua Maximilianin muotopuutarhan ja luostarin muurien välissä on paratiisimainen paikka ravintolalle. Suuret puut luovat viihtyisää, kevyttä varjoa. Luostarin puutarhan muuri rajaa alueen toista reunaa, muotopuutarha toista.

Pöydät ja sohvaryhmät on nostettu puisten terassikorokkeiden päälle. Pöytien välit ovat laveat, ruokailijat saavat kukin oman rauhansa. Linnut laulavat puiden oksilla, ja rauhallisen kaunis klassinen musiikki muodostaa harmonisen äänitapetin.

Saamme pöydän aivan luostarin muurin vierestä, muurin aukko on kuin ikkuna. Ikkunasta näkyy luostarin sisäpihan vehreä puutarha. Tällaisessa paikassa ei voi muuta kuin tuntea ylitsevuotavaa onnellisuutta. Kaikki on hyvin, eikä mikään ole huonosti.

Auringon säteet pilkahtelevat lehvästöjen kolosista. Riikinkukot patsastelevat rauhallisin askelin omalla maallaan, terassien päällä, istuvia vierailijoita lähes hipoen.

Tässä paratiisissa ei käärmettä näy – eikä nimi voisi paremmin paikkaa kuvata. Tämä on Garden of Eden.

Eedenin puutarha.

Ihmekös tuo, sillä tunnen olevani kuin taivaassa! 

Lokrum Garden of Eden

Eedenin paratiisi? Ehdottomasti!

Lokrum Garden of Eden

Lokrum Garden of Eden

Patikkaretki saaren pohjoisosaan rosmaariinipuskien ja pinjamäntymetsien keskelle

Hyvä ruoka saa meidät hyvälle mielelle. Rauhallinen lounashetki paratiisimaisessa miljöössä suorastaan onnellisiksi.

Lähdemme jatkamaan saaren tutkimusretkeämme, suuntaamme kohti saaren pohjoisrantaa. Matkalla näemme monta tupakointikieltokylttiä, suojaisia pikkupoukamia ja valtoimenaan korkeina aidanteina kasvavaa rosmariinia.

Dubrovnik Lokrum

Rauhaa rakastava löytää saarelta oman poukaman

Dubrovnik Lokrum

Suuret rosmariinit tuoksuvat reitin varrella

Dubrovnik Lokrum

Rosmariini kukkii

DubrovnikLokrum20161017_15_49_59

Matka sujuu joutuisasti, saaren kiertävä levein reitti on hyväkulkuinen. Ohutpohjaisilla seikkailukengillänikin.

Kurkistelemme Dubrovnikin suuntaan, vanhan kaupungin muuri erottuu hyvin, samoin Srd-vuoren huippu. Vuorelle pääsee köysiradalla, sinne pitää ehdottomasti päästä käymään. Näköala tarjoaa melkein lintuperspektiivin terrakotan väristen kattojen kaupunkiin.

Dubrovnik Lokrum

Pohjoiskärjestä näkee Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin

DubrovnikLokrum20161017_15_58_01

Fort Royal seisoo Lokrumin korkeimmalla paikalla

Saarireitin pohjoissilmukan jälkeen käännymme kohti saaren korkeinta kohtaa ja siellä odottavaa Fort Royalin linnoitusta. Haluaisin niin löytää Skalican sataman, mutta emme löydä sinne johtavaa reittiä.

Vanhan tarinan mukaan Englannin kuningas Rickhard Leijonamieli sai ensimmäisen kerran jalkojensa alle maata juuri Skalicasta, pelastuttuaan kolmannella ristiretkellään raivoavan myrskyn aiheuttamasta haaksirikosta vuonna 1192. Kiitokseksi pelastumisestaan Richard lahjoitti 100.000 kultarahaa kirkon rakentamiseen. Richardin lahjoitusrahat käytettiinkin Dubrovnikin katedraalin rakentamiseen. Alkuperäinen rakennus tuhoutui vuoden 1667 maanjäristyksessä, mutta se rakennettiin uudelleen.

Dubrovnik Lokrum

Fort Royal

Kiipeämme saaren korkeimmalle kohdalle, aurinko paahtaa. Onneksi meillä on vettä mukana, täällä sitä tarvitaan.

Käymme linnoituksen sisällä, ja kiipeämme sen katolle. Ihailemme etelään avautuvia maisemia. Täältä katsoen ymmärtää, kuinka rehevä ja tiheä on Lokrumin puusto. Vanhojen kartiomaisten sypressien reunustama ”Paratiisipolkukin” erottuu täältä hyvin.

Dubrovnik Lokrum

Näkymä Fort Royalin kukkulalta etelään kohti luostaria

Dubrovnik Lokrum

Risteilyalus ankkurissa

Dubrovnik Lokrum

Paratiisipolulla

Lähdemme linnoitusmäeltä alas Paratiisipolkua pitkin. Alussa polku on tasainen ja kivetty, mutta satamaa lähestyessä se muuttuu maapohjaiseksi ja irtokiviseksi. Seikkailukengitetyt jalkapohjani ovat kovilla.

Dubrovnik Lokrum

Polun eteläpäässä moni alkuperäisistä sypresseistä uhmaa aikaa

Rengasreitti sulkeutuu

Palaamme takaisin Portocin satamaan. Olemme viettäneet saarella yli neljä tuntia. Olisin viihtynyt pidempäänkin, sillä emme ehtineet nähdä kaikkea. Mutta yksi asia on silti varma.

Ilman tätä rehevästä luonnonrauhasta nauttien vietettyä iltapäivää olisi Dubrovnikista saanut hyvin erilaisen kuvan.

Lokrumin saari on vihreä paratiisi, johon luonnonystävän kannattaa lähteä hyvin kengitettynä.

Saari tarjoilee aarteita, jotka löytää kun jättää ruuhkaisimman uimapaikan taakseen.

Dubrovnik Lokrum

DubrovnikLokrum20161017_17_22_41

Lisätietoja ja linkkejä:

Kaiken tarpeellisen virallisen tiedon Lokrumin saaresta löydät saaren sivulta englanniksi. Sivun löydät täältä.

Unelmatrippi-blogin Jenni kävi Lokrumilla uimassa kesäkuussa. Hänen juttunsa ja upean riikinkukkokuvansa löydät täältä.

Oma juttuni Dubrovnikin vanhan kaupungin muurikierroksesta löytyy täältä.

Dubrovnik Lokrum

Ethän käytä tämän artikkelin kuvia luvatta?

Copyright © 2018 Johanna Suomela. All rights reserved.

Kiitos ruudun sille puolelle että luit!

Tykkäämistaloutta ja seurantamahdollisuuksia:

Facebook | Instagram | Twitter | Blogit