On kiva tulla temmatuksi mukaan blogeissa pyöriviin haasteisiin. Sen sijaan, että kirjoittaisi menneiden reissujen aiheista, jotka ovat pyörineet mielessä jo monta viikkoa, saakin putsata liitutaulun ja kirjoittaa yllättäen jostain ihan muusta.
Tämän kivan haasteen laittoi alulle Kohteena Maailma -blogin Rami, ja haasteen minulle kattoi Matkalla lähelle tai kauas -blogin Sari. Kiitos teidän, tässä tulevat minun reissu-unelmani.
Olen aika jalat maassa -tyyppi, luonnonläheistä maatiaisrotua, enkä siis todellakaan mikään himomatkaaja. – Näin väitän, vaikka vietin juuri neljä viikkoa Uudessa-Seelannissa. Mutta tuo olikin vuosikaudet – jopa kymmenet – haudottu, haaveiltu ja unelmoitu reissu. Reissu joka vaati paljon lomapäiviä ja rahaa, ja myös päästökompensaation soiden suojeluun, omantunnon rauhoittamiseksi. Mitään vastaavaa reissua ei ole haaveissa.
Ramin hauskan haasteen osiot ovat paikka, tapahtuma, kotimaan kohde, kaupunki, maa, saari, ekstreme, majoitusmuoto, luontokohde sekä ruoka ja juoma.
Tässä on oma haavereissulistani:
1. Paikka – Välimaan saamelaistila, Utsjoki
Olen hakenut Metsähallituksen lammaspaimenen pestiä nyt neljänä vuonna. Kahdella ensimmäisellä kerralla arvonnassa onnisti. Kesällä 2016 vietin ikimuistoisen juhannusviikon Kuusamossa tunnelmallisella Närängän erämaatilalla, muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kesäkuussa 2017 onnetar arpoi kohdalleni villantuoksuisen loman Kolin kansallispuiston Seppälässä.
Metsähallituksen luontopalvelut avaa lammaspaimenviikkojen haun vuosittain tammikuussa. Vuosi vuodelta noiden elämyslomien hakijoiden määrä on kasvanut, joka tarkoittaa hankaloituneita voittomahdollisuuksia. Sekä viime- että tänä vuonna jäin ilman lammaspaimenviikkoa, joka nyt tietty suuresti harmittaa. Tänä vuonna lammaspaimenviikkojen kohteita haettiin peräti 11.609 kertaa!
Kaikkein eniten haaveilin Utsjoen Välimaan saamelaistilan paimenviikosta, mutta sitä ei tänäkään vuonna osunut kohdalle. Välimaan saamelaistilaa haki peräti 1051 muutakin hakijaa. Niinpä jatkan haaveiluani tämän kohteen osalta, ja toivon että onnetar suosisi ensi vuonna…
Välimaan saamelaistila on idyllinen © Marinella Himari
⇒ Tunnelmia vuoden 2016 lammaspaimenviikon juhannuksesta Närängän erämaatilalta:
2. Tapahtuma – saksanhirvien kiima Richmondin puistossa
Tämä kuulostaa pahimman luokan tirkistelyltä, mutta olen pitkään haaveillut pääsystä Lontoon suurimpaan kuninkaalliseen puistoon, Richmondiin. Kun suomalaisilla perinnetiloilla käytetään lampaita ja nautoja maisemanhoitohommissa, Richmondissa tuo tärkeä homma on uskottu saksanhirville jo vuonna 1637. Puisto pysyy avoimena, kun yli 600 saksanhirveä laiduntaa siellä.
Haluaisin nimenomaan päästä puistoon syksyllä saksanhirvien lisääntymisaikaan. Olisi upeaa nähdä turvallisen välimatkan päästä saksanhirvisonnit kalistelemassa sarviaan syksyisessä maisemassa. Tuolloin eläimet ovat rohkeita, eivätkä hormonipäissään toistensa kanssa kahinoidessaan ujostele edes ihmisiä.
Jotta voisit edes yrittää ymmärtää tätä outoa haavettani, käy katsomassa tämä Richmond Parkista kertova 20-minuuttinen filmi. http://www.richmondparkfilm.org.uk/
Bonuksena valloittavan Sir David Attenborough´n jalostunut brittiaksentti. Sivulla on tarjolla kiireisille myös neliminuuttiseksi leikattu versio.
Kuva Pixabay
3. Kotimaan kohde – yö majakassa
Minulla on myös outo hinku päästä nukkumaan erikoisiin paikkoihin. Kuten nyt vaikka majakkaan. Mitä ylemmäs, sen parempi. Suomen korkein majakka Bengtskär olisi hieno, ja siellä olen päiväretkellä jo käynytkin.
Kylmäpihlajan majakalle olisin jo mennyt, mutta toivomaani huoneeseen ei saanut ottaa mukaan omaa emotional support animaliani – hyväkäytöksistä noutajakoiraa.
Muuten luulen olevani jo hyvän matkaa tämän haaveen toteuttamisen tiellä. Liityin Suomen majakkaseuran jäseneksi, ja toivon löytäväni sieltä vastauksen tämän haaveen parhaaseen toteutustapaan.
Tiedätkö onko Suomessa muita majakkoja joissa voisi majoittua?
⇒ Oma juttuni majakkakuumeen alkupisteestä, eli kuvia auringonpaisteiselta Bengtskärin majakkasaarelta
4. Kaupunki – Lontoo
En ole ollenkaan kaupunki-ihminen. Ahdistun ja stressaannun hälyssä ja suurissa väkijoukoissa, enkä halua lomillani stressaantua. On kuitenkin yksi kaupunki jonne hetkittäin ikävöin, ja se on Lontoo.
Lontoo onkin minulle enemmän kuin kaupunki. Lontoo on pehmeä sopukka sydämessäni. Rakastan sen puistoja, ja kauniita taloja. Rakastan lontoolaisten korrektiutta ja kohteliaisuutta. Rakastan kaupungin perinteitä ja sitä että kaikki toimii. (Paitsi ehkä lämmitys ja lvi-kuviot, mutta ei olla nyt niin turhan tarkkoja)
Tämä reissu-unelma toteutuukin pian. Lähden 29.3. katsomaan toteutuuko Brexit kello 23.00 – kuten lakiin on kirjattu. Lupaan raportoida paikan päältä tunnelmista.
”Kun on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään; sillä Lontoossa on kaikkea mitä elämä voi tarjota”
⇒ Juttuja aiemmilta Lontoon reissuiltani:
- Lontoon parhaat puistot
- Iltapäiväteetä ja flamingoja Lontoossa
- Laatuvinkkejä Lontooseen
- Lontoon luonnonhistoriallinen museo lumoaa
5. Maa – Sveitsi
Kaikkialla maailmassa luonto on minulle tärkeintä. Haluan myös matkoillani jalkautua maastoon, ja nähdä kauniita maisemia roskattomassa luonnossa. Niinpä tällä pallolla on vain vähän paikkoja, joissa voin nauttia lomastani koko sydämestäni. Yksi parhaista mielenrauhan lomakohteista on Sveitsi.
Olen herkkä ihminen, enkä kestä lomillani nähdä elollisten olentojen riistoa. Ovat ne sitten ihmisiä tai eläimiä. Sveitsissä on kenties Euroopan edistynein eläinsuojelulaki, josta meillä Suomessakin voisi ottaa oppia.
Elämäni koirat ovat opettaneet, kuinka älyllisiä olentoja eläimet ovat. Myös eläimet tuntevat ja oppivat. Mitä enemmän olen oppinut tuntemaan koiriani, sitä vähemmän on tehnyt mieli syödä lihaa. Ei tuotantosika ole henkisiltä ominaisuuksiltaan yhtään koiraani huonompi. Olen sitä mieltä, että yhdenkään eläimen ei pitäisi syntyä vain päätyäkseen lautaselleni. Siksi vain harvoin enää syön muuta nelijalkaisen lihaa kuin riistaa, ja sitäkin yleensä vain kerran viikossa.
Sveitsiin pääsen onnekseni halutessani vaikka vuosittain vierailemaan, sillä veljeni asuu siellä. ❤ Aika monta vuorennyppylää on meiltä vielä valloittamatta.
⇒ Patikkajuttujani Sveitsistä:
- Elämyslounaalle kolmeen kilometriin
- Ylämäkipatikka vuorten kuningatterelle
- Viiden tähden retkijuomitus Emmentalissa
6. Saari – Tammisaari
Uskomatonta mutta totta. Haaveilen pääsystä Tammisaaren edustan suurelle Älgön saarelle. Juuri siihen suureen saareen jossa on järvi, ja järvessä saari. Osa Älgöstä kuuluu Tammisaaren saariston veneettömälle varsin hankalapääsyiseen kansallispuistoon.
Tuolla saarella on myös vanhempieni kesäpaikka, jossa olen nähnyt elämäni kauneimmat auringonnousut. Ja muutaman laskunkin.
Olen käynyt saaressa viimeksi liian kauan sitten, viime kesänä.
Toivon että pääsin pian uudelleen.
Älgössä kokemieni aamuhetkien rauhaa en ole tavoittanut missään muualla.
⇒ Kuvakertomuksia saaresta Tammisaaren edustalta löytyy täältä:
- Maailman kauneimman saariston kainalossa
- Aamunsarastuksia maailman kauneimmassa saaristossa
- Rakettievakossa kansallispuiston kainalossa
7. Ekstreme – Caminito del Rey
Ekstreme -kohteeni ei ole oikeastaan paikka, vaan se on mielentila. Se on korkean paikan kammo. Olen yrittänyt jo vuosia siedättää korkeiden paikkojen kammoani pitkin riippusiltoja ja vuoren rinteitä, mutta jostain rohkeuden takaa se edelleen tilaisuuden tarjoutuessa kurkistelee.
Toukokuussa matkustan rakkaan kälyni syntymäpäiväjuhlallisuuksien perässä Espanjaan. Tuolloin käytän myös mahdollisuuteni siedätyshoitoon.
Caminito del Rey -patikointireitti kulkee jyrkissä kalliosolan seinämissä pahimmillaan 100 metrin korkeudessa, ja reitti on vain metrin levyinen. Saapa nähdä syökö rohkea rokan – vai jotain muuta?
Pahimmillaan reitti kulkee sadan metrin korkeudella © Lähtöportti
⇒ Korkeanpaikankammon siedätyshoitopaikkojani tähän mennessä:
- Norjan Jotunheimenin kansallispuiston Besseggen -vuoriharjannepatikointi
- Sveitsin Schwyzin Grosser Mythen -vuoristopatikointi
Lähtöportti -blogin juttu Caminito del Reyn patikoinnista löytyy tästä.
8. Majoitusmuoto – Glamping, luksustelttailu
Torassiepin Aurora Dome -glampingtelttaan olisin varmasti muuten jo matkustanut, ellei Muonio olisi niin kaukana. Joskus vielä järjestelen reittini siten, että pääsen yöpymään tuollaisessa tunnelmallisessa lämmitetyssä luksusteltassa.
Muoniossa järven rannalla olisi hienoa tunnelmoida takan lämmössä, ja katsella päivänvalossa järvimaisemaa, ja yöllä vaikka revontulia.
Torassiepin Aurora Domen sydän on lämmin takka © Torassieppi – Harriniva Hotels & Safaris
Glampingia revontulten loimotuksessa © Torassieppi – Harriniva Hotels & Safaris
Sitä ennen kuitenkin kokeilen telttailua Espanjan taivaan alla. Kun Caminito del Rey on patikoitu, mennään yöksi telttaan. Ihan Torassiepin veroinen ei paikka liene, mutta elämys se tulee olemaan varmuudella. Caminito del Reyn jälkeen väsyttää varmasti niin, että uni tulee vähän erikoisemmassakin ympäristössä.
⇒ Vähän toisenlaisesta telttailusta Kuusamon Karhunkierroksella voit lukea tästä:
9. Luontokohde – Lappi
Kun on kerran viettänyt ruskaviikon Suomen Lapissa, ei elämä enää palaudu entiselleen. Reissun jälkeen sitä huomaa kaipaavansa Lappiin yhä uudelleen. Niin se Lapin kuume alkaa. Hiipii ensin hiljalleen, ja roihahtaa sitten yllättäen täyteen voimaansa.
Oma Lapin kuumeeni alkoi ruskaviikoista, mutta nyt kaipaan Lappiin kaikkina vuodenaikoina.
Paukkupakkasilla, ja vaikka mäkäräräkässä.
Lappi on ihana kaikkina vuodenaikoina!
Ensi kesäkuussa on vuorossa Urho Kekkosen kansallispuisto. Itäkaira kutsuu!
⇒ Lisää ruskakuviani ja paukkupakkasretkijuttu Kätkätunturille
10. Ruoka ja juoma – Sbrinziä Brienzissä
Rakastan hyvää ruokaa. Erityisesti juustot ovat suuri heikkouteni. Olen käynyt Englannissa Cheddarin solassa syömässä Cheddaria, ja Sveitsin keskiaikaisessa Gruyeresissä syömässä Gruyereä. Emmentalissakin kävin, mutta juusto jäi sillä kerralla syömättä.
Viimeksi Sveitsissä käydessäni velloi Euroopan laajuinen skandaali italialaisen Parmesan-juuston ympärillä. Silloin nimittäin selvisi, että kuuluisaa gourmet-juustoa tuottavia lehmiä seisotettiin vuodet läpeensä sisätiloissa, omassa ulosteessaan seisomassa. ”Koska lehmien olosuhteet eivät vaikuta juuston makuun”. Miten ahdistavaa tietoa. Päätin välittömästi uutisen luettuani lopettaa italialaisten juustojen syömisen.
Mutta mitäpä sitten laitat pastaan? Asiaa tutkittuani Sveitsistä löytyi vastaava, kauan kypsytetty aromaattinen, voimakasmakuinen juusto. Sillä mikä parasta, Sveitsissä kaikki lehmät saavat laiduntaa kesänsä alppiniityillä.
Jos siis syön parmesan-tyyppistä juustoa, syön mieluummin sellaista, jota voin nauttia hyvällä omallatunnolla. Tuon juuston nimi on Sbrinz. Kyseistä juustoa saa harmillisen huonosti (tuskin lainkaan) Suomesta, joten sitä saadakseni joudun matkustamaan Sveitsiin.
Viime lomalla Sveitsissä selvisi, että juusto on peräisin kauniista pikkukylästä, Brienzistä.
Niinpä seuraavalla Sveitsin reissulla on matkaohjelmassa gourmethetki Sbrinziä Brienzissä.
⇒ Juustomaisemissa on pyöritty Sveitsissä aiemminkin:
∞
En siis haaveile maailmanympärimatkasta, enkä valkohiekkaisesta paratiisisaaresta. En haaveile uusista neuloista maailmankarttaan, enkä kaukolennosta auringonlaskuun. Tärkeintä ei ole se missä olen, vaan se, miltä minusta tuntuu. Parhaat maisemaonnellisuushetkeni reissuillani olen tavoittanut kotimaan luontokohteissa, siksi niitä on tällä listalla näin monta.
Uusi aika vaatii uusia tekoja.
– Ja vanhojen tekemättä jättämistä.
Ilmastohaaste vaatii myös oman päänsisäisen unelmakartan reivaamista uuteen kurssiin.
Sillä kuten Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo totesi Helsingin Sanomille: ”Ilmastonmuutos on kaikkein suurin ihmisoikeusongelma, sillä kuolleella planeetalla ei ole ihmisiä tai ihmisoikeuksia.”
∞
Haastan mukaan seuraavat blogit kertomaan omista unelmistaan:
Kerro omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena maailma -blogin Kymmenen reissu-unelmaa postauksen kommentteihin.
Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta siinä viisi bloggajaa kertomaan reissu-unelmistaan.
∞
Ethän käytä tämän artikkelin kuvia luvatta?
Copyright © 2019 Johanna Suomela.
Paitsi seuraavat kuvat joiden julkaisuun tässä blogissa on saatu lupa:
Ylämaan saamelaistilan kuva © Marinella Himari
Torassiepin Aurora Domen kuvat © Torassieppi – Harriniva Hotels & Safaris
Caminito del Reyn kuva © Lähtöportti
All rights reserved.
Kiitos että luit ❤ Jos tykkäsit, laita jakoon.
Maisemaonnellista voi seurata myös näissä kanavissa, tervetuloa!
MAISEMAONNELLINEN 
Fantastic travel dreams Johanna! We give a high five for anything London. And even that we may not be those who go to the wilderness for days as a couple, we love to make short trips to nature parks, national parks and parks where ever we are. And go to the forest every day with our Bengal Cats. However, glamping may be a different story. And thanks for the challenge, will get our travel dreams out within this weekend!
TykkääLiked by 1 henkilö
Thank you, DinkGo!
I´m glad to hear we share this London-love. I think it´s the greatest of all cities.
Great to hear you also do trips to nature and national parks, because it´s good for us all.
Please link your travel dreams -article here when it´s out 🙂
TykkääTykkää
Hienoja haaveita! Yöpyminen majakassa oli omallakin listalla ja me saimme unelman toteen Kylmäpihlajalla. Mutta yöpyminen Bengstkärillä voisi olla myös melko hienoa! Harmi, että majoitus ei onnistunut lemmikille! Kiva kuulla, että olet myös majakkaseuran jäsen. Täällä nimittäin myös yksi!
TykkääLiked by 2 people
Ihania, realistisia, mutta upeita matkahaaveita! Suomen sisälläkin riittää niin monta nähtävää paikkaa ja majoitusmahdollisuuksia majakasta luksustelttaan, vau! Kiitos haasteesta 😊
-Sanni, Revontulia repussa
TykkääLiked by 3 people
Kiitos Sanni, Suomi on upea maa ❤
Linkitä sinäkin juttusi tähän kun se on valmis, on kiva nähdä minkälaisia haaveita teillä haastamillani on.
TykkääTykkää
Täällä minun listani: https://www.rantapallo.fi/revontuliarepussa/2019/03/09/10-matkahaavetta/
😊
TykkääLiked by 1 henkilö
Olitpas nopea! 🙂
Kiitos linkkauksesta!
TykkääTykkää
Tuo Bengtskär on hieno, joskin siellä taitavat nyt jo olla kaikki kesäajan lauantait olla buukattuja. Saapa nähdä josko tuolta Majakkaseurasta saisi jotain ideoita. Ainakin siellä voisi tehdä talkoohommia, jolloin pääsisi harvinaisempiinkin majakoihin tutustumaan.
Kivaa viikkistä, Sari! 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kuin myös sinulle! Juu niitä talkoohommia olen myös katsonut. Mutta en tiedä, löytyykö aikaa kesällä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Mahtavia toteutettavissa olevia ajatuksia, haaveita sekä suunnitelmia. En usko, että riippusilta tulisi kohdallani kyseeseen. Lappi, majakat ja saaristo sen sijaan herättivät halun kokeilla retkeilyä näissä kohteissa myös itse.
Kiitos näistä jaetuista ideoista!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi Heikki!
Olen melko upeissa paikoissa reissuillani päässyt käymään, ja nämä ovat silti niitä, joihin pääsystä haaveilen. Lappi, majakat ja maailman kaunein saaristo ovat kohteita, jotka tarjoavat vertaansa vailla olevia elämyksiä.
TykkääTykkää
Join juuri kupillisen vahvaa mustaa brittiteetä ja katsoin tuon pätkän Richmond-parkista. Nyt tekisi niin mieli lähteä tuonne kävelylle. Olen muutenkin haaveillut Lontoosta tässä viime aikoina, ja Lapista, ja ja ja. Mietin juuri omaa unelmapostaustani ja valinta on ihan hirveän vaikea.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Marja.
Saapa nähdä pääsisinkö Richmondin puistoon jo maaliskuun lopulla, kun menen Lontooseen ”Brexit-tarkkailijaksi”. Pitäisi saada siskolikka ja kummipoika suostuteltua mukaan, ja voipi hyvin olla ettei onnistu. Mutta kyllä tuo listalla on. Vankasti, jo ties kuinka monetta vuotta.
TykkääTykkää
Ihana että joku osaa unelmoida näin – maanläheisesti, jalat maassa. Itse kun en ole ollenkaan jalat maassa -tyyppiä. Liitelen aina tuolla pilvien tasolla. Unelmani ovat niin isoja, että ne ehtivät muuttua moneen kertaan ennen kuin niitä ehdin ja pystyn toteuttamaan. Mutta onhan minullakin toki näitä, pienempiäkin. Niin kuin Koli, joka muuttui sitten hetkessä unelmasta suunnitelmaksi. Tai Lappi, joka myös sai suunnitelman muodon. Minullakin on muuten edessä ensi kesänä elämäni ensimmäinen telttayö ulkomailla! Ei toki niin kaukana kuin sinulla, vaan ihan tossa naapurissa Norjassa. Tiedän, etten osaa nukkua, mutta toivon, etä maisema on niin kaunis, ettei valvominenkaan haittaa.
Ja mahtavaa, sinulla on jo ihania reissuja tulossa! Minulla ei ole tosiaankaan suunnitelmissa mitään muuta tälle vuodelle kuin ensi viikon Koli ja kesän Lappi-Norja-roadtrip. Ja tietysti melkein koko kesällinen Saimaata <3.
Mutta Sveitsiin minä joskus halua patikoimaan. Se on vaan kauhean kallis, joten Euroopan kartalta tulee usein sitten poimittua jokin edullisempi.
Niin, ja jos selviät kunnialla Caminito del Reysta, saatat olla valmis jo tekemään Madeiran huikean vuoripatikan!
TykkääLiked by 1 henkilö
Wau, Lappi-Norja roadtrip kuulostaa kadehdittavalta. Ne maisemat tekivät kyllä huikean vaikutuksen. Juuri eilen muisteltiin sitä Flåmista ostamaamme makeaa ruskeaa vuohenjuustoa, ja mietittiin, että sitä pitää vielä mennä ostamaan lisää. Mutta tuolle listalle se unelma ei kerennyt. Norja on kyllä upea – ja niin ihanan lähellä ❤
En tiedä onko vika minussa. Jospa en osaa unelmoida isosti? – Että pitää vaan ajatella, että "Tavallinen riittää" – kuten Mielensäpahoittaja julistaa. Olen tullut vedetyksi niin pahasti kölin ali muutama vuosi sitten, että päätin opetella nauttimaan ihan pienistä asioista. Niistä joita kuuluu jokapäiväiseen arkeeni. Se on ehkä madaltanut haaveitani ja unelmiani niin, että suurin osa niistä roikkuu nyt melko alhaalla, melkein kädenojennuksen päässä.
Nuo minunkin reissut keväälle tulivat sukulaistapaamisten ansioista. Lontooseen lähden treffaamaan kummipoikaani, ja käly järkkää synttäribileensä Espanjassa. Ilman niitä en juuri nyt haaveilisi muusta kuin kesäkuun UK-puiston vaelluksesta, jossa saan taas nukkua teltassa minäkin. Kun painava rinkka selässä mennä tormuuttaa kivisiä ja juurakkoisia polkuja, ei ole mitään ongelmia nukkua teltassa – vaikka ulkona nuuhkisi karhu 😉
Sveitsi on henkeäsalpaava, ja mielestäni suunnilleen Suomen hintatasossa kun mietin kuinka paljon siellä elämiseen kuluu rahaa. Shoppailemaanhan sinne ei kannata lähteä, se on fakta.
Edellisestä Madeiran matkastani on niin pitkä aika, että kaipa tuo vuoripatikka pitää ottaa tavoitteeksi 😀 Mutta katsotaan nyt ensin, miten siellä Caminito del Reyllä käy…
TykkääTykkää
Oi taas tämmönen kymppipostaus! Aaaaarrrggghhh…. Mun täytys siis päättää omakin kymppi valmiiks niin sais oman tekstin ulos. Eikä muiden kymppien lukeminen auta yhtään, kun kaikilla on kaikkia kivoja paikkoja!
TykkääLiked by 1 henkilö
Mietinkin että olisin haastanut sinut kertomaan omistasi, mutta sitten tuli Facebookissa eteen ketju bloggaajista, jotka ilmoittivat halukkuudestaan ottaa haaste vastaan.
Linkitäthän omasi tähän, en malta odottaa että näen mitä sinulla on listalla! 🙂
TykkääTykkää
Kiitos haasteesta Johanna! Lammaspaimenviikot kiinnostelisi kyllä minuakin, täytyypä ensi vuonna yrittää muistaa osallistua. Ja hyvä vinkki tuo Sbrintz-juusto. Sitä täytyykin etsiä käsiini, jos ei Suomesta niin sitten seuraavalla Sveitsin reissulla.
Omat reissuhaaveeni löytyvät nyt täältä: https://www.heli.voyage/blog/2019/3/kymmenen-reissu-unelmaa
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Heli, kävinkin haaveesi lukemassa.
Pidän osin yhteneväisen ”haavemaisemamme” vuoksi blogiasi jatkossa tarkemmin silmällä 🙂
TykkääTykkää
Upeita unelmia ja monipuolisia luontokohteita! Osasta näistä en tiennyt etukäteen oikeastaan mitään, mutta innostuin heti katsomaan linkkaamasi Richmond Park -videon ja selaamaan hienoja kuviasi Tammisaaren saaristosta. Haaveilen itsekin ruskamatkasta Lappiin, mutta reissun järjestäminen noille syysviikoille tuntuu tässä elämäntilanteessa hankalalta. Aiemmat neljä Lapin-matkaani ovat kaikki ajoittuneet talveen.
Kiitos linkkauksesta ja hyvää matkaa Caminito del Reylle 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi Mika, ja kiitos vielä kerran kuvan lainasta!
Sinä sentään olet käynyt Lapissa, on niin monta suomalaista, jotka tuntevat Thaimaan saaret kuin omat taskunsa, mutteivat ole ikinä matkustaneet Lappiin. Lapin ruska on maaginen ❤
TykkääTykkää
Caminito del Rey on ollut itselläkin pitkään mielessä, että seuraavaan Malagaan suuntautuvalla reissulla se täytyy saada ohjelmaan varaamalla pääsyn ajoissa. Todella mielenkiintoinen reitti, jota kauhistelin jo silloin, kun vanhaa reittiä jotkut menivät kiivettyään aitojen yli alueelle. Sinne en olisi silloin varmasti mennyt, kun muutenkin lievää korkeanpaikankammoa löytyy täältä.
Myös omalla listallani ollut Lontoo harppasi huomattavasti eteenpäin, koska tänään varattiin lennot syksylle. Eli kun kirjoittaa unelmat listalle, niin ne on jo astetta lähempänä toteutumista 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Muistan minäkin kauhistelleeni tuota reittiä ennen sen täydellistä remonttia. Siellä tosiaan käveltiin turvavaljaissa, syystä että isoja paloja betonilaatoista oli pudonnut rotkoon, ja eteneminen edellytti rautatappien päällä tasapainoilua. Jo pelkän videoidun matkanteon katselu nosti hiukset ja ihokarvat kauhistuksesta pystyyn. Minullakin tuo korkeanpaikankammo on ollut aika paha, mutta luulen, että olen siedätyshoitamalla saanut sitä helpotettua merkittävästi. Vähän kyllä silti jännittää tuo reitti, kun se kulkee pahimmillaan sadan metrin korkeudessa…
On totta, että mikä tahansa tavoite muuttuu saavutettavammaksi samalla hetkellä, kun sen kirjoittaa näkyväksi. Tuon listan kirjoitettamisen jälkeen mieleeni nousi yksi uusi haave, mutta sen toteutuksen aika tulee sitten joskus myöhemmin 🙂
TykkääTykkää
[…] We are constantly dreaming of places. In the Finnish blogosphere there has been a popular challenge to write about 10 travel dreams. The challenge was started by the popular Finnish travel blog Kohteena Maailma and we got our challenge from Maisemaonnellinen […]
TykkääLiked by 1 henkilö
Oi mitä unelmia! Onneksi löysin tämän jutun vasta, kun olin listannut omat unelmani, muuten olisin taas saanut muutaman vaihtoehdon lisää. Sveitsi saa juuri nyt sydämen lyömään nopeammin, täytyykin hakea lisää polttoainetta unelmille postauksistasi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kivasta kommentistasi, Heli!
Sveitsi on kyllä varsinainen unelmatehdas. Sitä mitä siellä ei voi tehdä, sitä ei tavallinen kuolevainen tarvitse. Tjaa, no ehkä se turkoosi meri on silti kiva nähdä, jonka näkee melkein heti Italian puolella, kun ylittää Alpit 🙂
TykkääTykkää