Luontomatkailublogia aletaan pitää samoista syistä kuin matkablogejakin. Jaetaan kuvia ja juttuja kauniista ja mieltä rauhoittavista paikoista, joista voisi olla lukijalle iloa, kenties hyötyäkin. Vaan mitä sitten, kun tuleekin tunne, ettei ole mitään sanottavaa? Vaikka jutun aiheita satoine, ellei tuhansine kuvineen on jonossa odottamassa kymmenittäin?
Avainsana: Träskändan puisto
Glimsinjoen kevät
Sen piti olla ihan tavallinen iltalenkki. Mutta siitä tulikin oodi vihreälle. Tiedäthän sen tunteen, kun jalat vaan vievät eteenpäin? Kun tulee kyltymätön jano nähdä vielä seuraavan kurvin taakse. Uteliaisuus päästä omin silmin näkemään kaikki se odottava kauneus. Halu kuulla lisää lähimetsän pavarottia, mustarastasta, ja rauhoittua virtaavan veden solinaan. Toive tuntea kaikki kevätillan tuoksut.
Espoon virtavesiparatiisissa
Moni espoolainen – ja helsinkiläinenkin – tietää Jorvin sairaalan. Mutta kuinka moni tietää minkälainen luonnonystävän paratiisi aukeaa aivan Jorvin kupeessa, Glimsinjoen luontopolulla?
MAISEMAONNELLINEN 