Veneellä Tallinnaan

Veneellä Tallinnaan, aamulla kello 5 © Johanna Suomela

Sunrise at 5.00 am in the Old City Harbour of Tallinn.

Kuka voisi ohittaa mahdollisuuden päästä nauttimaan Itämeren merimaisemista kauniina kesäpäivänä?

Minä en. Olen käynyt Tallinnassa niin harvoin, että kun yllättävä tilaisuus erinomaisessa seurassa tarjoutui, tartuin siihen hetkeäkään miettimättä.

Veneellä Tallinnaan © Johanna SuomelaJoskus irvaillaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi pilattu. Tätä veneretkeä ei pilattu liialla suunnittelulla, sillä perjantaina töistä lähtiessäni en vielä tiennyt seuraavana aamuna olevani into pinkeänä lähtövalmiina, astumassa Tallinnaan suuntaavaan veneeseen.

Moinen huolettomuus sopii vain satunnaiselle matkustajalle. Onneksi veneen kapteeni oli kokenut ja koulutettu, jo vuosia sitten Kreikan purjehduksilla kerrassaan erinomaiseksi todettu.

Veneellä TallinnaanKöydet irti

Lähtöaamun sää on lämmin ja ohuet yläpilvet risteilevät taivaalla. Helsinki jää taakse nopeasti.

Veneellä TallinnaanVilkkaalla väylällä ohittajia riittää.

Veneellä Tallinnaan, ohituksia © Johanna SuomelaHelsingin siluetti on aikaa sitten kadonnut takaa, eikä Tallinna vielä erotu.

Olemme keskellä Suomenlahtea.

Veneellä Tallinnaan, Linnunmaitoa  © Johanna SuomelaKesäpäivä on leppeä, ja Itämeri meille lempeä.

Matka edistyy mukavasti, elämä on kepeää ja suloista, kuin linnunmaitoa.

Veneellä TallinnaanPienen hippusen jännitystä tarjoaa oranssin jättiläisen kohtaaminen Pietarin väylällä.

Veneellä Tallinnaan, Prisco © Johanna SuomelaNäiden mastodonttien edestä on parempi pysyä poissa.

Veneellä Tallinnaan pisaroita © Johanna SuomelaHiiohoi! Maata näkyvissä! Puemme paukkuliivit ja kiipeämme etukannelle.

Veneellä TallinnaanKomentosillalla on kaikki hyvin. Etukannella ei tuulen tuiverruksessakaan auringonpaisteessa tule kylmä.

Tallinnan lähestyessä ilmakin muuttuu lämpimäksi, sellaiseksi kuin vain ulkomailla voi olla.

Veneellä TallinnaanTallinnan vanhan kaupungin satama

Vanhan kaupungin satamaa lähestyessämme kapteeni ottaa yhteyden satamatoimistoon. Saamme iloksemme kuulla että vapaita laituripaikkoja on vielä, sillä kello ei ole vielä yhtäkään.

Veneellä Tallinnaan, satamaan ajo © Johanna SuomelaAjamme vasta luvan saatuamme sisään kapeaan satama-altaaseen.

Lähdimme Helsingistä liikkeelle hiukan yhdeksän jälkeen, ja kiinnitymme laituriin ennen kello yhtä. Matkaan meni aikaa alle neljä tuntia.

WP_20160702_15_10_39_ProPoistuessamme sataman aidatulta alueelta, saamme porttipuhelimen välityksellä koodin, jolla pääsisimme satamaan takaisin.

Kiipeämme sataman toimistoon, ja kirjaamme 32-jalkaa pitkän veneen tiedot. Tässä satamassa tuon kokoisen veneen vuorokausihinta on 40 euroa.

Veneellä Tallinnaan, lounaalla © Johanna SuomelaHelteiseen kaupunkiin lounaalle

Koska on kuuma, ja lämpötila hätyyttelee kahtakymmentäkahdeksaa, otamme taksin kaupungille. Matka on lyhyt, ja taksi Rotermanniin maksaa alle viisi euroa.

Syömme maistuvan lounaan ja ihailemme samalla modernin Tallinnan upeaa arkkitehtuuria. – Miten hienosti täällä onkaan osattu (ja uskallettu!) yhdistää vanhaa ja uutta.

Veneellä Tallinnaan, Rotermann © Johanna SuomelaLounaan jälkeen suuntaamme – kuinkas muuten -vanhaan kaupunkiin. Raatihuoneentorille vievä katu on revitty auki. Aurinko paistaa, porottaa melkein välimerellisen kuumasti. Hakeudun kesämekossani kadun varjoisalle puolelle.

Päivän aurinkoannos taisi tulla kannella istuessa huomaamatta täyteen.

WP_20160702_17_20_04_ProTuristien suosimalla terassilla sulaudumme joukkoon.

Veneellä Tallinnaan, Raatihuoneentori © Johanna SuomelaPieni jaloittelukierros kauniissa ympäristössä tekee ihmiselle aina hyvää. Kesäsade ripauttaa alas muutaman pisaran, matkamuistokauppias saa mojovan katteen kahdesta ohikiitävän hetken suureen tarpeeseen hankitusta sateenvarjosta.

Satamaan matkaamme Viru-keskuksen Kaubamajan kautta. Ostamme paikallisia käsintehtyjä marjoilla ryyditettyjä suklaita, vähän kauempaa tuotuja pakastekuivattuja ananaksia – syötävää aamuksi – ja viiniä illaksi.

WP_20160702_22_14_20_ProIlta satamassa

Satamassa en malta pysyä veneessä, vaan koikkelehdin Lumiani kanssa laiturilla. Hellepäivä kerää synkkiä mutta kauniita pilviä Tallinnan taivaalle.

Veneellä Tallinnaan, laiturissa © Johanna SuomelaAuringon painumista mailleen saamme kuitenkin ihailla poutasäässä.

Veneellä Tallinnaan, aurinko laskee © Johanna Suomela (2)Suurin osa veneistä on ainakin tänä iltana suomalaisia. Mukaan mahtuu myös muutama saksalainen purjehtija – ja valtava sveitsiläinen moottorialus.

Veneellä Tallinnaan, sateen jälkeen © Johanna SuomelaVettäkin lopulta saadaan. Kuurosta ei tosin ole haittaa, sillä olemme vetäytyneet sisään katsomaan jalkapalloa. Lähiveneistä kuuluu pettyneitä huudahduksia kun oman joukkueen hyökkäykset eivät päätykään maaliin, ja kun varma laukaus meneekin ohi. Saksa voittaa Italian liiankin jännittävän ottelun päätteeksi.

Veneellä Tallinnaan, yö laskeutuu © Johanna SuomelaHienon päivän viimeisen tunnelmakuvan otan kannelta.

Sitten iltapesulle ja nukkumaan raittiiseen meri-ilmaan.

Veneellä Tallinnaan, aurinko nousee © Johanna SuomelaAamun auringonnousu

Aamulla varhain, vähän ennen kello viittä, herään valoon. Kurkistan ulos avoimesta makuutilan pikkuikkunasta, ja näen kuinka aurinko pyrkii esiin sadepilvien välistä.

Veneellä Tallinnaan, aamulla kello 5 © Johanna Suomela

Sunrise at 5.00 am in the Old City Harbour of Tallinn.

Tällaisina ohikiitävinä hetkinä on hyvä olla hereillä – kuvausvimpain toimintavalmiina.

Veneellä Tallinnaan, valuva taivas © Johanna SuomelaSillä muutaman tunnin kuluttua taivas valuu kaiken nielevää harmautta.

Näihin kahteen kuvaan kristallisoituukin konkreettisesti se mistä valokuvauksessa on kyse. Valon kuvaamisesta.

Veneellä Tallinnaan, tankki täyteen © Johanna SuomelaNautittuamme veneessä maistuvan aamiaisen ja selvitettyämme tiskit suuntaamme ”tankille”.

Paluumatkalla ukkonen jyrisee

Luomme viimeisen silmäyksen satamaan ja vanhaan kaupunkiin, ja käännämme veneen keulan kohti Helsinkiä.

Veneellä Tallinnaan, ulos satamasta © Johanna SuomelaSaatuamme satamatoimistosta luvan ajaa ulos, vene on kakkoskapteenin kauniissa käsissä.

Veneellä Tallinnaan, vastaantulija © Johanna SuomelaJa uivia kerrostaloja väistellään taas.

Veneellä Tallinnaan, näkemiin!  © Johanna SuomelaPian horisontti jää taakse, eikä maata näy. Maisemaonnellisuustekijät heikkenevät samassa suhteessa näkyväisyyden heikkenemisen kanssa. Keskellä merta on vain pisaroita, pärskeitä, aaltoja ja vesisadetta.

Salama välähtää harmaudessa. Vaikka tuulta on vain 5 metriä sekunnissa, on eteneminen kuoppaista. Täysin mitättömiltä näyttävät aallot ovat keränneet itseensä voimaa, ja lyövät korkealle kylkiin ja tuulilasiinkiin. Tätä pienemmässä veneessä voisi olla epämukavat oltavat.

Käyn läpi puhelimeeni tallentuneita valokuvia, mutta välillä on pakko nostaa katse horisonttiin ja seistä hetki. En halua tahallisesti aiheuttaa sitä että minulle kävisi kuten merisairaalle Kaptahille Waltarin Sinuhessa, että ”vatsani nousisi korvieni tasalle”.

Veneellä Tallinnaan, sadetta ja pärskeitä © Johanna SuomelaIsot laivat kyntävät merta, eikä tämä pieni tuuli tunnu niissä miltään. Tallink on piristävä väriläiskä merimaisemaan, jossa ei tänään ole muita kuin harmaan sävyjä.

Eilen näimme meren ja lämpimän kesäpäivän Helsinki-Tallinna välillä kauneimmillaan, tänään meri näyttää toisenlaiset kasvonsa.

Ennen lähtöä veneellä Tallinnaan onkin syytä varmistua merisäästä ja kapteenin taidoista.

Veneen varustuksen on myös oltava kunnossa.

Vaikka välimatka on lyhyt, se kestää moottoriveneellä miellyttävällä matkanopeudella kolmesta neljään tuntia. Tuona aikana sää ehtii muuttua dramaattisestikin.

Mietityttää minkälaista matkanteko olisi, jos tuuli nousisi viiteentoista metriin sekunnissa. Sen kovemmissa tuuliolosuhteissa ei valmistaja suosittele tällä Nimbuksella ajoa.

Tosin keskellä Suomenlahtea ei muuta voisi kuin vain jatkaa matkaa.

Veneellä Tallinnaan, väylä Koivusaareen © Johanna SuomelaHelsinkiin palatessamme meri näyttää tyyneltä, mutta sataa ripottaa edelleen.

Palaamme kotiin kiitollisina ystävistä, kesästä ja uudesta hienosta kokemuksesta.

  ❤

Meillä suomalaisilla on etuoikeus saada nauttia monimuotoisesta meriluonnosta ja sen tarjoamasta liikkumisen vapaudesta.

John Nurmisen säätiö tekee arvokasta työtä Itämeren auttamiseksi. Jos haluat kantaa oman kortesi kekoon oman meremme puolesta voit tehdä sen täällä.

Heinäkuun ensimmäisen viikonlopun veneretkemme onnistui kaikin puolin. Nautimme kauniista kesäviikonlopusta ja koimme hienon ja mieleenpainuvan elämyksen. Tätä kirjoittaessani tuuliolosuhteet Suomenlahdella ovat monta päivää olleet sellaiset, että moisesta retkestä voi vain haaveilla.

Kuuntelen paljon radiota muiden touhujeni lomassa. Tällä viikolla merisää on monta päivää kuuluttanut aallokko- ja kovantuulenvaroituksia.

Mikäli suunnittelet omaa reissua Tallinnaan, ja kaipaat vinkkejä käyntikohteista, Tallinnan kaupungin viralliset matkailusivut löydät täältä.

Kiitos ajastasi ja mukanaolostasi Tallinnan veneretkellämme!

Retki Nimbus 305 -veneellä Tallinnaan tehtiin 4.-5.7.2016.

(Edit: Teimme retken uudelleen kesäkuussa 2017, tuosta jännittävämmästä reissusta voit lukea lisää täältä)

Ilahtuisin jos seuraisit retkiäni myös Facebookissa.

Kuviani löydät Instagramista ja Twitteristä.

Blogia voit seurata myös Blogit.fi -palvelussa.

Ethän käytä kuviani ilman lupaani.

Copyright © 2016 Johanna Suomela. All rights reserved.