Mikään ei meille suomalaisille ole niin rakas kuin suomalainen luonto. Erityisesti se kaikkein lähimpänä oleva. Jos et usko niin minulla on siitä vankkaa todistusaineistoa.
Tilastoja. Rakastan tilastoja. Juuri nyt on mielenkiintoista tutkia päättyneen vuoden 2016 luetuimpia juttua. Kirjoitin 55 juttua, joista kymmenen pääsee tälle listalle lähempään tarkasteluun. Mitkä jutuista kiinnostivat eniten?
Juuri ja juuri listalle mahtuu Lohjansaaren jättiläinen
10. The Most Beautiful Tree in Finland – Paavolan Tammi
Kuuluisasta Lohjansaaren Paavolan Tammesta on tullut Lohjan kaupungin matkailun vetonaula – ja puujulkkis. Se on ikuistettu kameroiden muistikorteille lukemattomin eri tavoin, ja siitä on kirjoitettu monta juttua. Sen juurella on vietetty vihkiäisiä. Sillä on oma Facebookin fanisivu. Sen luona käymisestä on tullut vaelluspolku-uskottavan luonnonystävän ”pyhiinvaellusretki”. Jos et ole käynyt Tammella, olet jäänyt jostain paitsi.
Julkaisin oman juttuni Tammen luona vierailustani päivälleen vuosi sitten 2.1.2016. Tuolloin luulin että olisi hyvä että teksti blogissa olisi sekä suomeksi että englanniksi. – Tuleehan blogiin Instagramista ja Twitteristä liikennettä lähes joka puolelta maailmasta. Onneksi ihminen kehittyy. Tuolloin luulin myös että jos tekstiä on vähän, sen voi keskittää. Tänään moni asia on toisin kuin vuosi sitten. Positiivista on huomata, että vuosi 2016 toi mukanaan jonkinlaista kehitystä, toivottavasti parempaan?
9. Haagan alppiruusupuisto – piilotettu paratiisi
Usein juuri ihan nurkan takaa löytyvä lähiluonto – etenkin kaupungeissa – tarjoaa suurimmat yllätyselämykset. Haagan Alppiruusupuisto on juuri sellainen paikka. Yllättävä, epätodellinen paratiisi, joka vaikuttaa siltä kuin se olisi teleportattu sijoilleen jostain aivan muualta – jostain kaukaa.
8. Veneellä Tallinnaan
Kymmenen luetuimman jutun joukosta löytyy vain kaksi Suomen ulkopuolelle sijoittuvaa juttua. Eikä kahdeksatta kohdetta tarvitse etsiä kaukaa – se löytyy myös läheltä. Juttu kertoo ex-tempore -viikonloppuseikkailustamme, vuorokaudesta jolloin matkasimme hyvien ystävien veneellä meren yli Tallinnaan, ja vietimme satamassa yhden yön.
7. Dubrovnikin syysloman pari muuttujaa
…On tarina siitä, kuinka kauan odotettu Kroatian loma surkastuu puolikituvaksi kärvistelyksi Dubrovnikissa. Meni pitkään ennen kuin sain jutun kirjoitettua, koska en halunnut valittaa. Perustin tämän blogin jakaakseni elämyksiä ja niitä kokemuksia joita mielelläni voin suositella muillekin, en nurkuakseni. Monen viikon mentaalipainin jälkeen kuitenkin kirjoitin jutun, muistaakseni itse muutaman asian jatkossa. -Ja myös siksi jotta muut lokakuussa Dubrovnikiin menevät tietäisivät, minkälaisia arkipäivän pikku vastoinkäymisiä voi huonolla onnella olla vastassa.
Loma onnistuu lähes aina, jos ennakko-odotukset vastaavat kohteessa vallitsevia olosuhteita. Jos lomalta odottaa liikaa – vaikka toimivaa ilmastointia hintavassa hotellihuoneessa tai vatsatauditonta viikkoa – voi joutua pettymään.
Dubrovnikissä tuli koettua monta hienoakin hetkeä, mutta ne jutut odottavat vielä julkaisuaan…
6. Stockmannin raunioilla
…On juttu jonka en uskonut kiinnostavan kovin montaa lukijaa. Halusin kuitenkin kirjoittaa Stockan raunioista jutun, koska paikka on jännästi piilossa Kauniaisissa. Olin itse lukemattomia kertoja mennyt kuntopolkua aivan vierestä ohi, mutta löysin rauniot vasta kun lähdin niitä varta vasten etsimään.
Kohde on puhutteleva, ja erityisesti se on sitä näin influenssa-aikaan.
5. Savukosken ruska
…On kuvitettu kuvilla, jotka kuvasin elämäni ensimmäisellä Savukosken eräretkellä syyskuussa 2014. Olosuhteet olivat olleet erityisen suotuisat ruskan kehittymiselle, ja upea se olikin! Lisäksi syyskuun puolivälin sää oli aurinkoinen ja lämmin, kuin linnunmaitoa. Tuo viikko jätti ikuisen jäljen sieluuni.
Kävin Savukoskella myös syyskuussa 2015, mutta sen jutun otsikointi taisi jättää lukijan -ja Googlen- mielestä paljonkin toivomisen varaa. ”Maailman parhaat luontogeenit” on jäänyt lukijamäärissä kauas ”Savukosken ruskan” taakse – vaikka molemmat kertovat Savukosken ruskasta, ja ne molemmat on kuvitettu upeiden ruskasyksyjen maisemilla.
4. Pieni karhunkierros myötä- ja vastapäivään
Ellei viime vuoden kymmenen luetuimman joukosta olisi löytynyt edes yhtä Kuusamon upeasta luonnosta kertovaa juttua, olisin enemmän kuin pettynyt. Miksikö? Koska vuosi 2016 oli minulle kotimaan matkailun, ja erityisesti Kuusamon teemavuosi.
1.1.2016 en ollut koskaan viettänyt Kuusamossa päivääkään. Ajanut vain ohi kohti Savukoskea. Tätä kirjoittaessani olen viettänyt Kuusamossa kokonaiset kolme lomaviikkoa. Ja täytyy sanoa että kyllä kannatti.
Ensin vietin viikon talviloman Rukan maisemissa, paukkupakkasissa tykkylumipuita ja eeppisiä auringonlaskuja kuvaten. Lumikenkäilin Oulangan kansallispuistossa, koskikelluin Kiveskoskessa ja ihmettelin lähes umpijäistä Kiutaköngästä.
Talvilomaviikon jälkeen Kuusamo-kuumeeni vain yltyi. Kuusamoa oli saatava lisää! Ensimmäisen kesälomaviikkoni vietinkin Rukan Vuosselijärvellä hienoissa puitteissa päiväretkeillen. Sen viikon aikana vaelsin Pienen karhunkierroksen kahtena peräkkäisenä päivänä. Eri suuntiin tosin. Vaelsimme myös Könkään Keinon ja valloitimme Valtavaaran.
Toisenkin kesäisen viikon vietin Kuusamossa. Tosin hyvin erilaisissa puitteissa kuin ensimmäisen. Voitin Metsähallituksen lammaspaimenviikon arpajaisissa juhannusviikon Närängän erämaatilalla. Närängän yöttömässä yössä etsittiin piilottelevaa juomavesilähdettä, ja kannettiin lampaille vettä vinttikaivosta. Viikon aikana käytiin myös kävelemässä ukkosen uhkaavasti jylistessä Hossassa Ölökyn Ähkäsy, ja Hyöteikönsuon suljettu vaellusreitti. Vietettiinpä myös ikimuistoinen vaarallinen juhannus.
Sainko tällä annostuksella tarpeekseni Kuusamosta? En. Palaan sinne taas pian.
3. Mustion linnan lumoissa
Kolmanneksi luetuin yllättää. Se on jo vuoden 2015 joulukuussa kirjoitettu juttu Mustion Linnassa vietetystä vuorokaudesta. Tuolla reissulla ymmärsin, että täydelliseen irtiottoon arkikuvioista ei tarvita lentomatkaa maan rajojen ulkopuolelle, kun Uudeltamaaltakin löytyy näin hienoja kohteita!
2. Itä-Uudenmaan kartanokierroksella
Vuoden toiseksi luetuin juttu oli yhtenä lämpimänä vapaapäivänä koettu Itä-Uudenmaan kartanokierros. Sekin yllätti. Tapasin ihania, palvelualttiita ihmisiä ja upeita paikkoja. Reissulla koetut kauniit Bosgårdin ja Malmgårdin kartanot ovat ehdottomasti käynnin arvoisia.
1. Espoon virtavesiparatiisissa
Jos joku tässä viime vuoden luetuimpien tilastokatsauksessa yllättää, niin tämä! Lähdin sunnuntaina 18.12. aikaisin aamulla etsimään paikkaa, jossa voisin kuvata kauniita lumisia puita. Päädyin Jorvin sairaalan viereiselle Jorvinkoskelle – ja siitä eteenpäin Glimsinjoen luontopolkua pitkin Träskändän kartanon puistoon.
Jutun tästä yllätyksenä löytyneestä, aiemmin minulle tuntemattomasta luontopolusta, julkaisin vasta 30.12. Se kerkesi siis olla luettavana vain muutaman päivän, ja päätyi silti ykköseksi. Tämä jos mikä kertoo siitä, että lähiluonto kiinnostaa!
Mutta lähiluonnon kiinnostavuuden vuoksi tarvitaan muutakin, jotta juttu ei jää blogin syövereihin pölyttymään. Juttu pitää jakaa oikeissa sosiaalisen median palveluissa, samanhenkisten ihmisten ulottuville.
Jaoin jutun Glimsinjoen luontopolusta Facebookin ryhmässä ”Retkipaikka – luontoseikkailijoiden ja retkeilijöiden kohtaamispaikka”. Sieltä sain myös mieltäni suuresti lämmittävän palautteen, jossa ystävällinen Rouva kirjoittaa näin:
”Oi kiitos vinkistä, Johanna! 40 vuotta olemme asuneet Espoossa ja Jorvikin on tullut tutuksi, mutta tämä aarre on pysynyt meiltä piilossa. Heti vuoden alkajaisiksi teimme sinne retken ja kyllä kannatti! Maisemat näyttivät tänään vähän erilaisilta kuin sinun kuvissasi, mutta patikointiolosuhteet olivat mitä mainioimmat.”
Kiitos kaikille teille ihanille jotka olette lukeneet juttujani. Ilman teitä bloginpito olisi synkkää yksinpuhelua. Tuuleen huutamista. Erityiskiitokset kaikille tykänneille ja kommentoineille.
Arvostan kaikkea palautetta, sillä se on todiste siitä, että siellä ruudun toisella puolella on joku. Joku joka lukee.
Kiitos että luet ❤
∞
Ilahtuisin jos seuraisit retkiäni myös Facebookissa.
Kuviani löydät Instagramista ja Twitteristä.
Blogiani voit seurata myös Blogit.fi -palvelussa.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright © 2017 Johanna Suomela. All rights reserved.
Muistan näistä jutuistasi jokaisen, ja kaikki niin ihania. Sama ilmiö kävi minulle Instassa: vaikka siellä on kuvia reissuilta maailmalta sieltä sun täältä, pääsi tykätyimpien joukkoon kuvat kotimaisemistani Savonlinnasta. Blogin tykätyimpiä en ole hoksannut edes katsoa, mutta myt heti menen katsomaan. Ja tämä oli niin kiva juttuidea, että saatan, jos ehdin, kirjoittaa minäkin – siis jos et pahastu ideavarkaudesta? Ihanaa alkanutta vuotta sinulle! Minä olen reissurasiruksesta ja aikaerosta edelleen tukka sekaisin. Juuri vasta heräsin ja yöllä vielä puoli
kolmelta luin kirjaa, kun ei nukuttanut… että tällainen vuoden aloitus 😀.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos ja tervetuloa takaisin! ❤
Kyllä tämä juttuidea kuukauden/vuoden luetuimmista jutuista on jo niin vanha ja vakiintuneesti monella käytössä, että anna mennä vaan! 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
Ihania paikkoja on Suomessakin. Mielenkiintoista, että Mustio pääsi sinulla luetuinpien joukkoon. Mekin käytiin siellä mutta ei sitä stooria lukenut juuri kukaan! Tsemppiä kirjoittamiseen!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Samoin sinulle! 🙂
On jännä juttu että jonkun toisen juttu pääsee kymmenen parhaan joukkoon, toisen juttu jää digiarkistoon pölyttymään. Olisiko lähestymiskulma – tai paikat jossa kirjoitusta on somessa jaettu – vastaus tähän?
TykkääLiked by 1 henkilö
Tuo lähestymiskulma varmaan, koska hienon synttärin olette siellä viettäneet!
TykkääLiked by 1 henkilö