Keisarinna Dagmarin lähde Raaseporissa – kristallinkirkasta lähdevettä sammalparatiisissa

Tämähän täytyy olla  ylivoimaisesti Uudenmaan paras piknik-paikka! Kivipengerryksiä, saniaisia ja sammalia, upeaa hiekkarantaa ja kaunis maisema. Ja kaiken kauneuden päälle maan uumenista pulppuavan lähdeveden rauhoittava solina, ja puhdasta juomavettä hulluuteen saakka. Miksi en tullut koukanneeksi Hankotieltä tälle visiitille aiemmin?!

Kuinka monta kertaa olenkaan ajanut tästä välinpitämättömästi ohi? Ajatellen, että siellä jossain jontkassa odottaa joku hikinen aluskasvillisuuden piiloonsa alistama vesivana, jota hädin tuskin löytää muu kuin etsivä.

Mutta Raaseporin Dagmarin lähde luonnonsuojelualueineen onkin jotain aivan muuta. Tämä on retkiparatiisi, jossa ainakin jokaisen uusmaalaisen pitäisi käydä kerran elämässään. Autolla tai veneellä, eväiden, oman mukin – tai vaikka kanisterin kanssa.

Saapuminen Dagmarin lähteelle Hankotieltä

Tammisaaren suunnasta Hankotieltä Leksvallintielle ajaessa kohteesta ei voi erehtyä. Jalka hakeutuu puoliautomaattisesti jarrupolkimelle noin kolmen kilometrin kohdalla. Tulee tunne, että tässähän sen täytyy olla.

Dagmarin lähteen parkkipaikan löytää, kun jarruttaa tien levitessä parkkipaikaksi.

Kävelytie jatkaa hulppeana hissukseen alaspäin laskeutuen, hiljaisen hongikon katveessa.

Leveä ja tukeva hiekkabaana kuljettaa retkeilijää muutaman sata metriä, loppuen portaisiin ja köysikaiteen rajaamaan kurkistuspaikkaan.

Ylhäältä kurkistuspaikalta näkee kyllä kivetyn lähteen lintuperspektiivistä, etenkin näin aikaisin keväällä, mutta alas kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Portaikkoa valitessa konservatiivit erotellaan edistysmielisistä: jokainen saa valita kulkeeko mieluummin nykyaikaista puuportaikkoa, vaiko jo kauan niillä sijoillaan kulkua helpottaneita kiviportaita. 

Dagmarin puisto on 40 hehtaarin luonnonsuojelualue

Dagmarin puisto lähteineen oli Fiskars-yhtiön hallinnassa aina vuoteen 2017 saakka.

Tuolloin Fiskars päätti tehdä Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi luontokulttuuriteon: Fiskars luovutti alueen Metsähallituksen hoitoon ja yleiseen käyttöön, peräti sadaksi vuodeksi nimellisellä yhden euron vuosivuokralla. Nyt meistä luonnon ystävistä jokainen pääsee nauttimaan Dagmarin puiston luonnonsuojelualueen ainutkertaisesta luonnosta. 

Kivetylle lähteelle saapuessa ensimmäisenä huomion vie holvikaaren muotoon ladottu komea kivikaari – ja sen yläpuolella aikaa uhmaava, kaiverrettu kivipaasi. Kiveen on hakattu keisarillisten visiittien vieraskirja. 

1800-luvun lopulla Venäjän keisari Aleksanteri kolmas purjehti tänne monta kertaa keisarillisella purrellaan tanskalaissyntyisen puolisonsa Dagmarin kanssa. Jo tuolloin kaunis hiekkaranta lähteineen tarjosi virkistystä ja lepoa.

Seesteisen tunnelman voi lähteen solinassa tavoittaa kiireen ja suorittamisen hetkeksi unohtava nykyretkeilijäkin.

Dagmarin puisto on sammalparatiisi – täällä kukoistaa yli 40 erilaista sammalta!

Kuka unohti ”hanan auki?”. Dagmarin puiston lähteen päättymätön vesivaranto on jääkauden peruja.

Dagmarin lähteen kirkas lähdevesi purkautuu Salpausselän harjusta, joka syntyi viime jääkauden aikaisen jäätikön sulaessa noin 12.000 vuotta sitten.

Huhtikuussa lumipeite Dagmarin puistossa on juuri sulanut. Kaikkein varjoisimmilla paikoilla on vielä muutama valkoinen jäänne menneestä hyvälumisesta talvesta. Lähdepuron halkoman rinteen runsas kasvusto ei ole vielä kunnolla edes herännyt kevääseen, mutta eräs kasvikunnan sinnikko on voimissaan.

Kosteutta rakastavat sammalet kukoistavat! 

Vuonna 2017 tehdyssä luontokartoituksessa täältä löydettiin yli 40 sammallajia!

Lähteille tyypillistä lehtohavusammalta täällä on paljon, mutta löydettiinpä täältä myös vaarantuneeksi luokiteltua, ja hyvin harvinaista harsosammalta. (Jollen vallan väärässä ole, harsosammal on alla olevan kuvan saniaismainen vaalea sammal.)

Dagmarin lähteen solinaa voit kuunnella tästä:

Dagmarin puistoon voi saapua myös veneellä

Lähteen vesi juoksee kivikaaren alta uomaansa pitkin alas hiekkarantaan. Uoma päättyy kivettyyn altaaseen, jonka pohjalle vesi noroo päättymättömänä pikkuputouksena.

Liekö talvi tehnyt tehtävänsä, sillä vesi karkaa kivetystä altaasta, ja livahtaa lähes välittömästi mereen?

Tänne voisi tulla nauttimaan kesäisestä päivästä, virkistävästä uimaretkestä ja piknikistä, myös veneellä. Tammisaareen johtava laivaväylä kulkeekin houkuttelevasti Källvikenin editse.

Lyhyt retkipysähdys laituriin on sallittu, mutta yöksi tänne luonnonsuojelualueelle ei saa jäädä. Veneilijän on hyvä huomata myös, että laiturin länsipuolinen uimaranta on veneiltä rauhoitettua aluetta. 

Kaikenlainen leiriytyminen ja telttailu on täällä kielletty. Ja vaikka kuinka tekisi mieli tehdä makkaratulet, huomaathan että avotulen teko on tällä kauniilla luonnon suojelemiseksi perustetulla alueella kokonaan kielletty. Avotuleksi lasketaan myös kertakäyttögrillit.

Keisarin pöytä – astetta juhlavampi evästelypaikka

Kaunein evästelypaikka aurinkoisella säällä lienee pittoreski laituri valkoisine penkkeineen, mutta vähän matkaa ylärinteeseen päin on tarjolla toinenkin vaihtoehto.

Jykevä kivinen keisarin pöytä suurten puiden suopeassa varjossa voi olla helteellä vilpoisampi vaihtoehto paahdetta karttaville. 

Meillä ei harmiksemme ole edes minkäänlaista piknikin tynkää mukanamme, joten evästelytuokio keisarin pöydällä jää tulevaisuuden haavelistalle.

Dagmarin puiston näköalapaikat

Nähtyämme lähteen ja keisarin pöydän, suuntaamme hiekkarannalle. 

Huhtikuun harmaudessa voin vain kuvitella minkälaisen vihreän paratiisin kesä tästä tullessaan muokkaa.

 

Rannassa on näyttelylaatikkoon tallennettuna monisataavuotiaan, rannalla kasvaneen ja paljon nähneen nestori-männyn halkaisukiekko.

Miten hieno ajatus onkaan säilöä vanhan hongan muisto vuosirenkaineen myös tuleville polville!

Hiekkarannalta jatkamme matkaamme kohti Källvikenin eteläisiä maisemakalliota.

Huhtikuun auringottomassa harmaudessa, kaunis maisema kuiskaa menneen talven viimeisten lumilänttien väleistä:

”Tältä täällä näyttää tänään. 

Tule kesällä katsomaan rehevää kauneuttani, jotta ymmärrät miksi Keisarinna Dagmar palasi syliini peräti viidesti.”

– Kiitos kutsusta, minäpä tulen.

Ja juovun lähteesi solisevasta vedestä ja saniaisten ja sammaleittesi hyvää tekevästä vihreydestä.

Ja otan sitten ne eväätkin mukaan.

 

Lisätietoja ja linkkejä:

Dagmarin puiston kohdetiedot Metsähallituksen Luontoon.fi -sivustolla löydät täältä.

Dagmarin puisto sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Tammisaaren keskustasta. Dagmarin puiston osoite on Leksvallintie 300, 10660 Tammisaari.

Ei tulipaikkaa, kompostikäymälä löytyy. Muistathan ottaa mukaasi omat vessapaperit!

Alueelta löytyy sekajäteroskis, mutta fiksu retkeilijä noudattaa roskattoman retkeilyn perusteita vieden roskat mennessään kotilajitteluun.

∞

Ethän käytä tämän artikkelin kuvia ilman lupaa?

Copyright  2021 Johanna Suomela

All rights reserved.

Kiitos että luit 

Tykkäämistaloutta ja seuraamismahdollisuuksia:

Facebook  Ι  Instagram  Ι  Twitter  Ι  Blogit