Omalla autolla Viroon lomalle? Vohkitaanko vanteet – vai katoaako peräti koko auto jäljettömiin kuin maan nielemänä? Ajetaanko siellä kuin viimeistä päivää? Ja onko se Kuressaare niin kaunis kuin sanotaan? Selvitetään.
Jokainen Virossa vähänkään enemmän matkaillut tietää vastaukset. Olen kuitenkin niin kokematon Vironmatkaaja, että mietin noitakin kysymyksiä puolivakavissani. Olen käynyt Virossa alle kymmenen kertaa, ja nekin vain Tallinnassa laivalla tai veneellä.
Elokuussa oli hyvä syy matkustaa syvemmälle Viroon. Aikaa olisi hulppea kokonainen lomaviikko, joten oma auto olisi helpoin valinta. Maanantaina menisimme yli TallinkSiljan uudella ja uljaalla Megastarilla, ja takaisin tulisimme vasta sunnuntai-iltana. Päätimme aloittaa autolomamme Saarenmaan Kuressaaresta.
Kuressaaresta löysin majapaikaksemme ihanan, luonteikkaan ja pikkuisen putiikkihotellin, Ekesparren, joka kaiken lisäksi sijaitsi huikean hienolla paikalla. Aivan linna-linnoituksen portilla!
Kuressaari vaikutti ennakkotietojen perusteella hyvältä kohteelta myös koko Saarenmaan tutkiskeluun, joten päätimme pyhittää sille kaksi yötä.
∞
Lähdetään siis koko Itämeren neljänneksi suurimmalle saarelle, Saarenmaalle, ja hurautetaan suoraan Kuressaareen. Maanantaina aamupäivällä matka Tallinnan satamasta Saarenmaalle vie autolauttakyyteineen kolmisen tuntia.
Kuressaare
Kuressaare on Saarenmaan ainoa kaupunki. Kuressaaren sydämen, Piispanlinnan rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla. Kuressaaren kaupunkia on vuoteen 1917, ennen Viron ensimmäistä itsenäistymistä, kutsuttu saksankielisellä Arensburg-nimellä. Vuosina 1958-1988 sen nimi oli Kingissepa.
Mutta entisistä nimistä viis, haluan nähdä nykyisiä paikallisia ihmisiä. Kuressaaren vaakahuoneen viereisellä torilla käyn ihailemassa hymyilevien mummojen käsitöitä. Tammesta ja lepästä veistettyjä pannunalusia, kudottuja pellavaviittoja, villapuseroja ja -huiveja ja lampaantaljoja.
Mummot ovat rautaisia kauppamiehiä. En tiedä viedäänkö minua kuin litran mittaa, ja kuka ostamani käsityöt on lopulta tehnyt, mutta olen itse hankintoihini tyytyväinen. Luulenpa että niin ovat mummotkin.
Auton takakonttiin siirtyy tumma villahuivi, ruskea lampaantalja, villapaita ja kauniit villasukat ,joiden lanka on osittain peräisin koirasta.
Winter is coming!
Ja onhan niin, että ihmisellä ei koskaan voi olla liikaa lämpimiä villavaatteita ❤
Kuressaaren piispanlinna
Kuressaaren piispanlinna on yksi Viron, kenties koko Baltian, parhaiten säilyneitä puolustusrakennelmia. Hämmästyttävää sikäli, historian hammas ei nakertanut linnaa, vaan sitä kehitettiin vähä vähältä, niin että keskiaikaisen linnan ympärille kasvoi monikerroksinen ja mehevä historiallinen kudelma.
Kun uutta rakennettiin, ei vanhaa purettu, vaan kaikki olemassa olevat rakenteet otettiin käyttöön, siellä missä se suinkin oli mahdollista. Linnan vanhimman osan, konventtirakennuksen, historia ulottuukin 1300-luvulle. Tuolloin rakennettiin myös ensimmäinen ympärysmuuri, mutta siitä ei ole meidän päiviimme säilynyt kuin maanalaisia osia.
Polveilevan historian käänteissä Kuressaaren piispanlinnan omistajat vaihtuivat, ja keskiaikaisesta linnasta kehittyi vankoilla maamuureilla suojattu linnoitus. Linna sai maistaa niin sotaa, kuin venäläisjoukkojen dynamiittia ja tultakin.
Irrotettiinpa jossain vaiheessa linnoituksen muureista surutta kiviä kuressaarelaiseen uudisrakentamiseenkin.
Onkin eräälainen ihme, että linna on nyt entisessä loistossaan. Piispanlinna ja vallitukset on entisöity vaivaa ja varoja säästämättä. Tämä onkin kiistatta vaikuttavin ikäluokkansa edustaja jossa olen milloinkaan käynyt. Linnassa toimii myös Saarenmaan museo.
Linnoituksen nurmikentillä ja vallituksilla voi kävellä vapaasti museon aukioloaikana, pääsymaksulla avautuvat myös linnan vaikuttavat sisätilat ja museon kokoelmat.
Kävelemme pihamaalla ja valleilla parikin kertaa ennen kuin lunastamme sisäänpääsyn. Jo pelkkä vallitus ja päärakennus ulkoa on visiitin arvoinen.
Saarenmaan museon kokoelma on kellarissa sijaitsevine luonnonhistoriallisine osastoineen niin laaja, että museoon ja linnaan tutustuessaan voisi helposti kuluttaa kokonaisen päivän.
Vaan lienee aikaa huonompaankin käytetty.
Historia on harvoin näin elävää ja mieleenpainuvaa.
Yhdessä linnan torneista toimii tornikahvila, jossa porrasnousun päälle voi juoda kahvit – tai vaikka viinit – komeita maisemia katsellen. Samalla vaivalla kannattaa käydä kävelemässä myös ulkomuurien päällä oleva metrin levyinen puolustuskäytävä eestaas.
Linnan tarinat – vankitornista, leijona-aukosta ja muuratun ritarin kellarista – saattavat innostaa linnavisiittiin kenties normaalisti museovastaisempaa, nuorempaakin väkeä? – Ja kun unohdetaan tarinat, ja pitäydytään faktoissa, on hyvä tietää, että linnan pihalla päivystää Viron vanhin taistelukuntoinen tykki. Erikoisuudentavoittelijoille tiedoksi, että tykinlaukauksenkin voisi halutessaan tilata museolta kohtuullista korvausta vastaan.
No entäpä missä Piispanlinnan muhkeasta atmosfääristä parhaiten pääsee osalliseksi? Missä voi nauttia aamiaista piispanlinnan vallituksia ja vallihautaa ihmetellen, vallitusten koloissa pesiviä pääskyjä katsellen?
Tunnelmallinen Hotelli Ekesparre

Hotelli Ekesparre tarjoaa yksilöllistä majoitusta – vain kivenheiton päässä Piispanlinnan valleilta.
Yhteistyössä Hotelli Ekesparren kanssa
Vain kivenheiton päässä Piispanlinnasta, aivan linnoituksen portin tuntumassa, linnoituksesta katsoen oikealla, sijaitsee pieni ja luonteikas Hotelli Ekesparre.
Eikä tarvitse olla kummoinenkaan kivenheittäjä, kun vihreäsävyisen puuhuvilan pihasta saa kiven nakattua vallituksen yli.
Vihreä puuhuvila on rakennettu 1900-luvun alussa aatelisperheen asumukseksi, ja nykyisin sen estetiikasta ja loistavasta sijainnista saavat nauttia kauneutta arvostavat matkailijat. Tänään sen pihamaan salossa liehuu myös siniristilippu.
Ekesparressa on vain kymmenen huonetta, ja hotelli tarjoaa miellyttävää, yksilöllistä palvelua.
Tykkään juuri tällaisista pienistä perheomisteisista hotelleista, joissa on rauhaa ja tunnelmaa, ja joiden huoneita ei ole väkisin tiristetty samaan muottiin.
Aamiainen on erinomainen ja palvelu ystävällistä. Yleiset tilat ja huoneet ovat viihtyisiä ja moitteettoman siistejä.
Hotellissa vallitsee rauhallinen tunnelma, joka mahdollistaa kiireettömän rentoutumisen. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee myös tunnelmallinen kirjastohuone, jonka porraspäädystä on erityisen upea näkymä Piispanlinnalle.
Oman elämänsä tutkimusmatkailijoille hotelli vuokraa sopuhintaan soutuveneitä ja fillareita, ja molemmilla olisikin kiva tutkia lähiympäristöä.
Huonehintamme sisältää myös sisäänpääsyn kauniin kävelymatkan päässä sijaitsevaan moderniin Georg Ots -kylpylään. -Meillä tosin on niin paljon omia tutkimusretkiä tehtävänämme, että tuo kylpyläkortti jää tällä kertaa kokonaan kääntämättä.
Nukumme makeat unet ikkuna auki, vaikka huoneemme ikkunat ovat suoraan Piispanlinnan portille vievän mukulakivikadun yläpuolella. Liikennettä tiellä ei paljon ole, sillä katua saavat ajaa vain hotellivieraat ja viereisen puuhuvilan asukkaat.
Havainnoin aina yksityiskohtia, välillä turhankin innokkaasti. Tämän pienen erikoisuuden tosin huomaa havainnoimattakin. Huoneen numero neljä kylppärissä joudun laittautumaan varpaillani seisten. Joku hillitön hongankolistaja on ruuvannut meikkipeilin kiinnityksen sellaisiin korkeuksiin, etten kompaktina avaruusajan henkilönä 163 senttisessä varressani meinaa millään ylettyä tarpeeksi ylös.
Muualla hotellissa yksityiskohdat ovat kohdillaan. Perhoset liihottavat pihaistutuksissa, ja kaunis musiikki kuuluu vaimeana ulos asti.
Hotellin sievää ja suojaisaa pikkupihaa aurinko hellii aamusta alkuiltaan.
Koska yövymme hotellissa kaksi yötä, ehdimme nauttia aamiaista sekä aurinkoisessa puutarhassa, että viehättävässä alakerran salissa.
Hedelmiä, smoothieta, tilaustyönä tehtyjä lämpimiä.
Aamiaisella tarjotaan paikallisia Saarenmaan herkkuja – ja halutessaan lomapäivän palan painikkeeksi saa myös lasillisen kuplivaa ranskalaista ihmejuomaa.
- Yövyimme Hotelli Ekesparressa kaksi yötä, joista ensimmäisen yön majoituksen tarjosi hotelli, toisen maksoin itse.
Ravintola Ku-Kuun suussasulavat kalaruoat
Kolmas puurakennus Vallihaudan partaalla on 1889 rakennettu Kuressaaren Kuursaal. Rakennuksessa toimii myös ravintola Ku-Kuu, jonka ulkoterassille jäämme nauttimaan illallista.
Eihän tällaista näkymää kovin usein ole tarjolla, otetaan tästä nyt kaikki saatavissa oleva ilo ja nautinto!
Näkymä on vertaansa vailla, mutta ruoka ei juuri maisemalle häviä. Kala on suussasulavaa ja lisukkeet maistuvia.
– Ja kun valoakin on kerrankin tarpeeksi annoskuviin, laitanpa tähän miltä paikallisilta kalastajilta hankittu, turhia konstailematon, kauniisti tarjottu herkkuruoka näyttää!
Laskeva aurinko värjää viime säteillään idän taivaan hennon vaaleanpunaiseksi. Ilma viilenee.
Terassilämmittimet sytytetään, mutta me lähdemme kävelemään muutaman minuutin matkaa hotellillemme.
Kahden vuorokauden kokemuksella on sanottava vailla epäilyksen häivää:
Saarenmaan Kuressaare on maailmanluokan kaunotar.
Tänne on tultava uudelleen.
Omalla autolla – jossa on kaikki pyörätkin tallella.
∞
Ethän käytä tämän artikkelin kuvia luvatta?
Copyright © 2017 -2019 Johanna Suomela. All rights reserved.
Kiitos ruudun sille puolelle että luit!
Tykkäämistaloutta ja seurantamahdollisuuksia:
Hei ! Tämä oli mielenkiintoinen tarina ja hyvät kuvat ! Millainen kamera on sinulla käytössä ? Eestissä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja kauniita maisemia – varsinkin Keski-Eestissä, missä olemme usein autoilleet.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Olli, kaunis kiitos kommentistasi.
Olen sitkeästi käyttänyt parasta koskaan tehtyä Nokian kännykkäkameraa eli Nokia 1020 -puhelimessa olevaa. Olen kyllä harkinnut ”ihan oikean” kamerankin ostamista, mutta siitä ei ole mitään iloa jos se pölyttyy kotona kaapissa 😉 Kurkkaapa tämä juttu viime vuodelta niin saat lisätietoa asiasta: https://johannasuomela.com/2016/07/21/paras-kamera-on-se-joka-on-mukana/
TykkääTykkää
Onpa idylli! Tunnen Viroa ihan häpeällisen huonosti. Täytynee joskus korjata sekin epäkohta. Kuressaare näyttää kyllä houkuttelevalta☺
Minulla oli tuo sama puhelin aiemmin työpuhelimenani ja tykkäsin kyllä kovasti. Oli suorastaan vaikea luopua, onneksi nykyinenkin on kohtuullinen.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Marja, Viro kyllä yllätti positiivisesti! 🙂
Kuressaare oli kaikkein kaunein vierailemistamme paikoista, hyvänä kakkosena yllätti Viljandi. Tarttokin oli kiva, mutta Pärnu jätti aika kylmäksi – muutenkin kuin merivetensä suhteen 😉 Saarenmaalla oli muutenkin kauniita vierailukohteita, niiden kimppuun pitäisi käydä seuraavaksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Olin kuumepäissäni kirjoittanut vahingossa 2010 kun piti kirjoittaa 1020. Oliko sinulla Marja 1020? En ole siitä malttanut vielä luopua, vaikka uusi Nokia 8 on jo odottamassa. Haluan siihen sellaisen kuoren ettei putoa vahingossa käsistä, ennen kuin otan käyttöön. Alumiininen kuori on kaunis ja tyylikäs, mutta myös aika liukas.
TykkääTykkää
Tuonne pitää joskus päästä! Itse asiassa Kuressaare oli varmasti niitä kohteita, joiden välillä kesällä mietin, minne lähtisin Virossa Tallinnan lisäksi. Tuo linna näyttää sen verran tutulta, että varmasti olen huokaillut sen kuville ennenkin. Tartto lopulta valikoitui kohteekseni sen helppouden takia, mutta paljon on Virossa muutakin nähtävää. Noissa maisemissa pakahtuisin varmasti onnesta. Linnat ovat aina niin ihania, ja muutenkin tuo paikka henkii idylliä ja tunnelmaa 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Ajoimme viikossa paljon, ja tutustuimme moneen kaupunkiin. Kaikista näkemistämme Kuressaari oli kaunein, ja Viljandi sijoittui hyväksi kakkoseksi. Niistä on lisää juttua tulossa, kun korkeakuumeinen flunssani helpottaa.
Ja tuo linna, jo ihan sen takia kannattaa valita kohteeksi Kuressaari! 🙂
TykkääTykkää
Aivan ihanan houkuttelevia kuvia ja kivan tunnelmallinen paikka! Meilläkin pikkuhiljaa tarkoituksena Viroon tutustuminen Tallinnan ulkopuolellakin, Pärnussa on käyty jo muutama vuosi sitten, Haapsalussa lomailtiin viime kuussa. Saarenmaa on todennäköisesti se seuraava kohde, ehkä jo ensi kesänä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi, Jane.
Suosittelen ehdottomasti ottamaan Kuressaaren ensi kesän matkaohjelmaan, rauhallinen ja kaunis kohde. 🙂
TykkääTykkää
Ollaan pitkään puhuttu kesällä Viroon menemisestä ja erityisesti Saarenmaalle. Näyttää niin mielenkiintoiselta, että syytä käymiselle löytyy kyllä. Taas hienot kuvat ja ilmeisesti kännykällä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Lisää syitä on tulossa, pysy ”kuulolla”.
Ja kyllä, edelleen sillä kännykällä…
TykkääLiked by 1 henkilö
Viron road trip on muhinut mielessä hyvän tovin. Mietin kauankohan pitäisi varata aikaa, jos tekisi sellaisen Viron ympäriajon pienillä päiväpatikoilla höystettynä! 🙂 Kuressaaressa asuu kavereita, joten siellä on pitänyt muutenkin käydä pitkän aikaa. Näiden kuvien myötä harmittaa, ettei olla vielä päästy sinne asti. Matkakumppanilla kun ei ollut tänä vuonna ollenkaan lomaa…
Ehkä ensi kesänä! 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Yksi pieni päiväpatikka me tehtiin, ja se olikin ihan omanlaisensa kaikista tekemistäni, se löytyy tästä jutusta: https://johannasuomela.com/2017/09/14/saarenmaan-nahtavyydet/
Tuolla on tosiaan paljon kauniita luontokohteita, eivätkä reitit ole kovin rankkojakaan, kun on aika tasaista joka paikasssa. Mietin että sveitsiläinen joko ilahtuu tai järkyttyy syvästi tuonne mennessään 😀
Hienoa jos sulla on tuolla kavereita! Jos mulla olisi, tekisin tikusta asiaa ja menisin visiitille 😉
TykkääTykkää
Tällaisena harmaana syyskuun päivänä nämä sinun Kuresaari-kuvat näyttävät niin idyllisiltä ja houkuttelevilta ja saavat aikaan kesäikävää. Ihan huippu tuo ”Lasissani on Chateau de Kuressaare” -kuva :). Eikä ruoka-annoskaan todella kalpene kauniille maisemalle. Nyt, kaiken kiireen keskellä, viikonloppu tollaisissa puitteissa tekisi kyllä niin hyvää. Kuresaari pitää muistaa jatkossa. Kiitos siis vinkistä <3.
TykkääLiked by 1 henkilö
Miten olen saattanut unohtaa vastata tähän kommenttiisi? Kiitos Heidi ❤
Kuressaare oli tosi ihana. Ja ihana oli tuo terassikin, jossa niin mukavasti saattoi katsella Chateau de Kuressaarta valkoviinilasin lävitse 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
Meillä oli viime kesänä Kuressaare yhtenä mahdollisena kohteena Viron automatkasuunnitelmassamme. Päädyimme kuitenkin Pärnuun, josta iso seurueemme sai helpommin edullisen majoituksen, ja Haapsaluun, jonka olin halunnut nähdä jo pitkään. Olen kuitenkin käynyt Kuressaaressa yli 10 vuotta sitten, ja kuvistasi oli ihana huomata, että kaupunki on pysynyt ennallaan. Koko Saarenmaa on ihana ja olisin halunnut nyt käydä myös Sõrven majakalla. Saana tuolla kommentissaan pohti, kauanko Viron ympäriajoon pitäisi varata aikaa. Hyvä ohjesääntö on, että Viron isojen kaupunkien välin ajaa noin kahdessa tai kolmessa tunnissa. Kaikkialla etäisyydet eivät ole pitkät, mutta tiet pieniä hiekkateitä. Toisaalta sitten taas Tallinnaan päin menevät tiet ovat isoja asfalttiteitä. Saarenmaalle kulkemista hidastaa juuri tuo lauttayhteys. Viron voi siis ajaa ympäri ihan muutamassa päivässä riippuen siitä, miten hyvin kaupunkeihin haluaa tutustua, ja kuinka monta päiväpatikkaa haluaa ajamisen lomassa tehdä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Katja todella hyvästä kommentistasi, ja anteeksi että kesti näin kauan vastata siihen!
Tuo kahden tunnin sääntö on erittäin hyvä, ja tosiaan teiden kunto vaihteli aika lailla. Kerkesimme viikossa nähdä Kuressaaren, Muhun, Pärnun, Tarton ja Viljandin, tosin vain yksi pieni päiväpatikka tehtiin. Aika monta kivaa paikkaa jäi näkemättä, ja varmaa on, että tästä lähtien kotimainen ”virkistysvuorokausi” hotellissa voi vaihtua virkistysviikonlopuksi Virossa 🙂
TykkääTykkää
Me oltiin tosi samantyyppisessä majoituksessa Viron sisäosissa. Nuo on kyllä tosi mahtavia maisemia. Virossa täytyisi käydä useamminkin – siis ihan Tallinnan ulkopuolellakin, eikä aina vain jäädä sinne.
TykkääLiked by 1 henkilö
Just näin Teija, niin monen Viro on yhtäkuin Tallinna, vaikka sekin on kyllä tosi monipuolinen.
TykkääTykkää
Kuressaari näyttää kyllä juuri niin upealta ja mielenkiintoiselta kuin kuvittelin. Meillä oli se yhtenä ajatuksena tälle kesälle, mutta siirtyi nyt ainakin vuodella eteenpäin. Ilman muuta tuonne, oli kiva lukea siitä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Rami, suosittelen ehdottomasti käymään.
TykkääTykkää
[…] viettäneet kaksi päivää kauniissa Kuressaaressa, ja tutkineet sieltä käsin Saarenmaan nähtävyyksiä. Nyt on aika kääntää auton keula kohti […]
TykkääTykkää
Very beautiful pictures, I have stayed in the hotel by the castle in 2011. An unforgettable experience, very romantic. Can recommended it when your are writing complicated intrigues…
TykkääLiked by 1 henkilö
Thanks for the comment, Utopiaman.
Very good and beautifull small boutique hotel it was. And a splendid location for complicated intrigues 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
[…] Lue koko juttu Kuressaaresta, ja katso lisää kuvia täältä: Kuressaari ja Ekesparre Hotel […]
TykkääTykkää
[…] Kuressaaren kaunottaret […]
TykkääTykkää