Olisitko sinä valmis maksamaan maisemasta? Haluaisitko nauttia retkeilymaisemasi ilman avohakkuun aiheuttamaa ahdistusta? Maksaisitko muutaman euron, jos voisit sen avulla varjeltua patikkareissulle tunkevalta hakkuiden aiheuttamalta mielipahalta? Nämä asiat nousevat pintaan ajaessa hiekkatietä pitkin kohti maailman kauneinta maisemaa, Kuusamon Pähkänänkalliota.
Harva meistä tulee ajatelleeksi, että suurimmalle osalle metsänomistajista metsä on tuotantohyödyke. Metsästä odotetaan tuottoa, kuten viljelysmaasta. Pellolta pääsee korjaamaan satoa kerran vuodessa, metsän satoa pääsee korjaamaan huomattavasti harvemmin.
Kuusamon metsistä peräti 80 prosenttia on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Suomen komeimmassa luontomatkailukohteessa on siis suuri riski törmätä hakkuumaisemaan.
Syyslomallani näin tapahtuukin. Kanjonin kurkkaus -reitin alkupätkällä sinnitellään pitkä jotos avohakkuun viertä. Reitti Oulangan kansallispuiston sydämeen, maailman kauneimpaan suomalaiseen maisemaan, kulkee myös metsäautoteitä pitkin. Tiedäthän metsäautotiet? Ne ovat juuri niitä vaatimattomia hiekkateitä, joita on tehty, jotta puut nielevä moto saadaan kuljetettua metsään, ja tukit ajettua metsästä pois.
Pähkänänkalliontiellä kivenmurkuloita väistellessä ei tule matkalla paljon maisemia katselleeksi. Onneksi. Sillä tarjolla on myös vesakkoa tunkevaa avohakkuuraiskiota.
Pähkänäkallio ruskaväreissä
Ajaa jurnutamme pitkää ja kivistä hiekkatietä hitaasti. Pähkänäkallio on autolla saavutettavissa vain kesäaikaan, joten kyllähän täällä nyt pitää käydä on mahdollisuus päästä perille helpolla ja hikoilematta. Ymmärrettävistä syistä pitkää metsätietä ei talvella aurata. Toinen reitti tänne kulkisi Karhunkierroksen reittiä pitkin, ja vaatisi varusteineen paljon enemmän aikaa ja huolellista valmistautumista.
Metsäautotiellä autoja tulee vastaan, mutta perille parkkipaikalle päästyämme hämmästymme silti autojen määrää.
Viitoitus näyttää tietä.
Parkkipaikalta on näköalapaikalle vain kilometri, ja sekin varsin helppokulkuista polkua puupeltoa pitkin.
Yksi komea kumoon kellahtanut kelo komistuttaa reittiä.
Matkaa ilahduttaa myös Pähkänälampi.
Pähkänäkalliolta aukeava näköala on ikoninen, kaikkina vuodenaikoina. Viimeksi näin tämän maiseman heleän vaaleanvihreänä kesäkuussa, Karhunkierroksen herkullisena gurmeevälipalana.
Ruskasävyisessä syksyisessä maisemassa on ihan oma erityinen hohtonsa. Maisema olisi hienoa nähdä myös usvaisena syksyisenä aamuna. Instagramia seuratessa tosin ymmärtää, ettei ajatus usva-aamusta Pähkänäkalliolla ole erityisen ainutlaatuinen. Mutta tämä maisema on.
Edelleen olen sitä mieltä, että tämä on maailman kaunein suomalainen maisema.
Mutta säilyykö tämä sellaisena?
Säilyykö Kuusamon lumo?
Maiseman säilyminen riippuu siitä, minne katseensa kääntää. Kansallispuiston alue on turvassa, mutta kaikkialla muualla maisemalta odotetaan tuottoa.
Suomen kuuluisin vaellusreitti Karhunkierros kulkee paitsi Oulangan kansallispuistossa, myös yksityisten metsänomistajien mailla. Jo kaksi vuotta sitten Karhua kiertäessäni olin vähällä parissa kohden purra huuleni verille surullista hakkuumaisemaa katsellessa.
Avohakkuiden kohdalla verenpaine ja stressitaso nousevat.
Tekee mieli kiristää tahtia, jotta pääsee takaisin metsän syliin.
Avohakkuu ahdistaa.
Tämä tapahtuu juuri nyt: Suurnisäkkäitä metsästetään sukupuuttoon. Meret kalastetaan tyhjiksi ja muovitetaan täyteen. Ilmasto lämpenee.
Tiesitkö että ennen niin tuttu pikkulintumme, varttuneiden havumetsien Hömötiainen on erittäin uhanalainen? Hömötiaisen pesimäkanta on romahtanut 2000-luvulla puoleen, todennäköisesti metsätaloustoimien vuoksi.
Mitäpä jos hankkisit mustan kulutusperjantain tarjousten joukosta jotain ainutkertaista? Jotain jota ei tarvitse ensi viikolla katua, joka ei jää pieneksi, ei hajoa eikä haalistu.
Hanki materian sijaan jotain sellaista, josta ei meidän elinaikanamme eikä tämän maapallon historiassa ikinä – tule uudempaa ja parempaa versiota. Hanki jotain sellaista, josta voisi olla sinulle ensi kesän Karhunkierroksella suunnatonta iloa. Hanki sydäntä lämmittävää iloa maiseman ja luonnon kauneudesta, jonka säilymistä omille lapsillemme voimme ensimmäistä kertaa todella konkreettisesti edesauttaa omilla toimillamme.
Investoi maisemaan.
Maksa pieni maisemahyvitys, jotta moto pysyy poissa.
∞
Huomaathan että vuonna 2021 päivitetyn Oulangan uuden järjestyssäännön mukaan uhanalaisen nuolihaukan pesimärauhan turvaamiseksi Pähkänänkalliolla liikkuminen on kielletty 1.4.-15.8. välisenä aikana. Ruska-aikaan liikkumista pesärauhan turvaaminen ei estä.
Lisätietoja maisemahyvityksestä:
Ruka-Kuusamon matkailu jyvittää Maisemahyvityksen arvokkaiden retkeilyreittien varsien yksityisille maanomistajille, jotta esimerkiksi Karhunkierroksen varren jäljellä olevia arvokkaita maisemametsiä hoidetaan maiseman ehdoilla, tai jätetään luonnontilaan.
Minun valintani oli MobilePay-maksu numeroon 45521. Toivon jatkossakin voivani maisemaonnellistua näissä Kuusamon ainutlaatuisissa maisemissa ❤
Jos Kuusamo on vienyt palan myös sinun sydämestäsi, ei lahjoittaminen ole ikinä ennen ollut näin helppoa. Voit myös soittaa, lähettää tekstiviestin tai käyttää ihan perinteistä tilisiirtoa.
Mutta älä aikaile, tämä ”tarjous” on voimassa vain marraskuun loppuun, eikä näitä metsiä valmisteta enää lisää!
Kaikki lisätiedot Maisemahyvityksestä löydät täältä.
https://www.ruka.fi/maisemahyvitys
https://www.ruka.fi/maisema-arvokauppa
Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö.
Tämä artikkeli on tehty pyyteettömästä rakkaudesta Suomen ja Kuusamon luontoon.
Toivottavasti jatkossa maisemahyvitys osana maisema-arvokauppaa lisääntyy, eikä kenenkään tarvitse huomata rakkaan lähimetsänsä muuttuneen avohakkuuraiskioksi ilman, että sille olisi edes tarjottu vaihtoehtoja.
Maisema-arvokaupasta kerrotaan ylle linkittämälläni Ruka-Kuusamon matkailutoimiston sivustolla näin:
Paikallisen maisema- ja virkistysarvokauppamallin avulla turvataan kauniiden maisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä alueen yksityismetsissä. Kuusamossa monille metsät ovat toimeentulon lähde. Mallin tavoitteena on ylläpitää Kuusamon metsien ympäristöarvoja ja turvata luontomatkailun edellytyksiä alueella. Työ on osa kansainvälistä SINCERE-hanketta, jossa kehitetään metsien maisema-, virkistys- ja luontoarvoja säilyttäviä toimintamalleja eri puolilla Eurooppaa. Maisema- ja virkistysarvokauppamallia on kehitetty Kuusamossa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen johdolla yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa.
Toiminnan tavoitteena on edistää maisemien ja monimuotoisuuden säilymistä yksityisten metsänomistajien alueilla pitkällä aikavälillä. Nykyisin pääosa metsänomistajien tuloista tulee puun myynnistä. Uuden mallin avulla voidaan yksityisille metsänomistajille korvata tulonmenetykset, mikäli he sitoutuvat tietyn määräajan vapaaehtoisesti suojelemaan tai käsittelemään metsäalueitaan sovitusti maisema- ja virkistysarvot huomioon ottaen.
Metsien ekologinen kestävyys paranee maisemia ja luonnon monimuotoisuutta vaalimalla. Alueella puolestaan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranevat, kun matkailuyrittäjien lisäksi myös yksityiset metsänomistajat hyötyvät Kuusamoon suuntautuvasta matkailusta.
Mallin kehittäminen pohjautuu aiempaan tutkimukseen ja laajoihin taustaselvityksiin erilaisista olemassa olevista toimintamalleista sekä eri toimijoiden – matkailijoiden, matkailuyrittäjien ja metsänomistajien – näkemyksistä. Toiminnan edellytyksenä on eri tahojen aito sitoutuminen yhteistoimintaan.
Omat aiemmat juttuni Kuusamosta – ja muutaman niitä sivuavan – löydät täältä.
Ethän käytä tämän artikkelin kuvia ilman lupaa?
Copyright 2020 Johanna Suomela
All rights reserved.
Kiitos että luit 
Tykkäämistaloutta ja seuraamismahdollisuuksia:
MAISEMAONNELLINEN 
Tässä olikin mielenkiintoisia juttuja! Joitain kysymysmerkkejä jäi tuosta mieleeni, mutta aika hyvin ruka.fi-sivusto niihinkin antoi vastauksen.
Ja artikkelissa oli minun mielestäni kiva näkökulma, että niitä yksityisiä metsänomistajia ei hakkuista turhan paljon syyllistettäisi. Hankaliahan nämä asiat aina ovat, kun kiistatta puu on kuitenkin tärkeä ja monessa suhteessa melko ekologinenkin materiaali. Toisaalta sitä luonnossa liikkuessa on saanut huomata, miten upeaa parisataa vuotta vanha metsä on verrattuna edes tavanomaisen talousmetsän 70 vuoden tms. ikään.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Mikko! Olisin voinut kyllä enemmänkin tuota maisemahyvitysmallia ja sen periaatteita tuossa kirjoituksessa avata, mutta aikataulu oli niin kiireinen, että aihe tuli käsiteltyä ehkä turhan lyhyesti.
Nimenomaan maisemahyvityksestä pitäisi ymmärtää se, että yksityiset metsänomistajat voivat tehdä metsälleen melkein mitä tahansa. Esimerkiksi Sveitsissä retkeillessä ei ikinä tarvitse rämpiä avohakkuulla, sillä avohakkuut on lailla kielletty. Niinpä kun meille on vihdoin tällainen maiseman säästämisen mahdollistama malli kehitetty, siihen pitäisi kaikkien tarttua. Itse voisin ilomielin laittaa retkeilyreitin varrelta MobilePaylla muutaman euron metsänomistajalle siitä ilosta, että on jättänyt reitin varrelle ja/tai maisemaan metsän pystyyn. Samalla lailla olisin valmis osallistumaan pitkospuureittien ja taukopalveluiden ylläpitoon kuten puuhuoltoon kaikilla käyttämilläni reiteillä – myös kansallispuistossa. Monissa maissa kansallispuistoihin on pääsymaksu, meillä luonnossa saa liikkua ilmaiseksi. Niinpä vapaaehtoisten tukimaksujen lahjoitusten mahdollistaminen myös vaikkapa kansallispuistojen reiteillä olisi hyvä tapa saada yhteisvastuullisilta retkeilijöiltä pientä korvausta reittien ja palvelujen käytöstä.
Liitänpä tähän muuten muuten lisäinformaatioksi vielä tuosta sivustolta kysymyksiä ja vastauksia -osion. Kun mahdollisuus maisemahyvitysmaksun lahjoitukseen loppuu marraskuun lopussa, myös nuo linkkaamani sivustot todennäköisesti poistetaan. Joten tässä vielä nämä:
”Kysymyksiä ja vastauksia maisema-arvokaupasta
Tehdäänkö maisemakohteilla avohakkuita?
Ei tehdä. Metsät joko rauhoitetaan käsittelyiltä tai niitä käsitellään niin että peitteisyys ja metsän tuntu säilyy.
Hakataanko metsää maisemakohteilla, jos hakataan niin miten?
Kohteesta riippuen metsää voi käsitellä suojelun rinnalla myös eri-ikäisrakenteisena poiminta- ja pienaukkohakkuin.;
Kuinka kauaksi aikaa maisemanhoitosopimus tehdään?
Kymmeneksi vuodeksi. Luken tutkimusten mukaan, metsänomistajat hyväksyvät paremmin 10 vuoden sopimuksen kuin pidemmän sopimuksen.
Mitä kohteille tapahtuu sopimuksen päätyttyä?
Tavoitteena on, että sopimuksia jatketaan ja maisemahyvitysjärjestelmä toimii tuolloin jatkuvalla periaatteella.
Kuinka korvaus metsänomistajalle määritellään?
Korvaus perustuu sen puuston arvoon, jonka metsänomistaja säästää maiseman ylläpitoon. Metsänomistajalle korvataan kolmasosa maisemapuuston arvosta kymmenessä vuodessa eli kolmessa kymmenessä vuodessa tulee korvatuksi koko maisemapuusto.
Näkyvätkö maisemahyvitykset maisemassa?
Maisemahyvitys- tai maisemanhoitokohteiden määrä kasvaa vähitellen ja vanhojen metsien säilymisen huomaa Kuusamossa esimerkiksi matkailureittien varsilla.
Entä jos metsänomistaja ei halua osallistua maisema-arvokauppaan?
Sopimus on metsänomistajille vapaaehtoinen. Merkittävä osa metsänomistajista on tosin halukkaita tarjoamaan maisemanhoitopalveluja. Mukaan soveltuvat ne uudistusiässä olevat kohteet, jotka ovat sijainniltaan keskeisiä.
Onko luonnon monimuotoisuus otettu huomioon?
Kyllä, metsäkohteet on valittu niin, että valintaperusteena on ollut metsävaratietojen perusteella kohdealueen arvokkaat monimuotoisuuskohteet.
Miten hiilen sitominen otettu huomioon?
Kohteet on valittu niin että niissä on runsas puusto, ja siten suuri hiilivarasto, joka säilyy maisemapuustossa.
Miten maisema-arvokauppa eroaa muista rahankeräyskohteista?
Maisemahyvityksessä kohteina on paikallisesti arvokkaat Kuusamon maisemametsät. Suojelualueet perustuvat ekologisiin kriteereihin (luonnon monimuotoisuuteen), mutta tässä mallissa on etsitty kohteita, jotka näkyvät vierailijoille ja tukevat luontomatkailua.
Miten sopimukset tehdään?
Sopimuksen laatii metsänomistajan puolesta Suomen metsäkeskus ja sen allekirjoittavat metsänomistaja ja Ruka-Kuusamo Matkailu ry.”
TykkääTykkää
Kovin tuttu oli tuo kuvauksesi Pähkänälle saapumisesta. Sama tilanne oli myös Kullaojan putouksella. Itse putous on sanomattoman kaunis, mutta tie sinne kulkee ihan viime metreille asti hakkuuaukeiden keskellä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi, kyllä tosiaan tuo tietä pitkin lähestyminen vetää mielen matalaksi.
Tuolla Kullaojan putouksella en ole käynytkään. Täytyykin vähän googletella että aukko sivistyksessä tulee paikattua.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos taas ajatusta synnyttävästä kirjoituksesta. Metsien valmistaminen tuohon villiin ja vapaaseen muotoon on todellakin lopetettu. Näistä mitä jäljellä on tulee pitää. kiinni.
Mikon kommenttia näytti myös tasavallan presidenttikin komppaavan itsenäisyyspäivän haastattelussa. Metsillä kun kauneusarvon lisäksi merkitystä muutenkin. Esille ottamasi maisemamaksu on kyllä tarpeen metsän omistajien sekä meidän maisemasta nauttien sopuisan yhteiselon yllä pitämiseksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kaunis kiitos kommentistasi, Heikki! Anteeksi hidas vastausviive, mutta päivätyö on vienyt kaiken energian viime viikkoina, niin ettei tyhjiin puristetusta takista ole jäänyt mitään tälle mieluisalle harrastukselle.
Eilen tulikin uutisia jättiläismäisiä puumääriä nielevästä Kemin sellutehtaasta, että voipi olla että näitä kauneusarvoja ja maisemahyvityksiä on pian ihan turha edes miettiä.
TykkääTykkää