Hiking Landscape Happy Naturelover
Kirjoittaja: Maisemaonnellinen Johanna
Satumainen patikkaretki maailman mahtavimpaan sademetsään
Tässä se vihdoin on. Maailman kaunein sademetsä. Kaikkialla ympärillä on rehevää, turvallisen hyväntahtoista vihreää. Minut ympäröivät sielukkaat vanhat puujättiläiset, ja joka suunnalla ryöppyävät, kuin luonnonystävän satukirjan sivuilta karanneet saniaispuut. Näiden kauniiden puiden tarjoilema viherannos juovuttaa sielun ja sekoittaa mielen. Vedän keuhkot täyteen puhdasta, happirikasta ilmaa. Kuuntelen hiljaisen tuulen huminaa korkealla sademetsän katolla. Jossain kaukana laulaa tiksuttaa ennen näkemätön lintu, ennen …
Lue lisää "Satumainen patikkaretki maailman mahtavimpaan sademetsään"
Kittilän Kätkätunturille 26 asteen pakkasessa – hypotermiahakuista hölmöilyä vai talven paras päivä?
Ei ole olemassa huonoa säätä, on vain riittämättömiä varusteita? Tänään se testataan. Pakkasta on rapsakat 26 astetta, onneksi tuulee vain kaksi metriä sekunnissa. Kittilän Sirkassa pakkanen narskuu jalkojen alla. Pakkasusva leijuu Immeljärven päällä peittäen kaikki mahdolliset näkymät. Heti Kätkätunturin kävelyreitin alussa huomaan, että paperikartta on taas jäänyt matkasta. No mitäpä siitä, onhan minulla maastokarttasovellus puhelimessa, ja messevä varavirtalähde repussa? Ja …
Sinne ja takaisin – Uuden-Seelannin 6000 kilometrin tilinpäätös
Uusi-Seelanti, paljon suitsutettu ja ylistetty luontoparatiisi ylitse muiden? Unelmien lomamaa, jonne matkustus ottaa pelkkine lentoineen kaksi täyttä vuorokautta, mutta on jokaisen lentokilometrin arvoinen? Mitä luontomatkailija näkee ajaessaan pohjoisesta eteläsaarelle ja takaisin, kun pitää silmänsä auki koko 6000 kilometrin matkan?
Lue lisää "Sinne ja takaisin – Uuden-Seelannin 6000 kilometrin tilinpäätös"
Kaikki se mihin itse voin vaikuttaa, on hyvin.
Luontomatkailublogia aletaan pitää samoista syistä kuin matkablogejakin. Jaetaan kuvia ja juttuja kauniista ja mieltä rauhoittavista paikoista, joista voisi olla lukijalle iloa, kenties hyötyäkin. Vaan mitä sitten, kun tuleekin tunne, ettei ole mitään sanottavaa? Vaikka jutun aiheita satoine, ellei tuhansine kuvineen on jonossa odottamassa kymmenittäin?
Minne sinä käännät katseesi, kun Nauru uppoaa?
Olipa kerran paahteisen lämmin ja kauniin aurinkoinen kesä. Kenenkään ei tarvinnut palella. Helle helli, sanoivat he jotka lämmöstä pitävät. Pitkä kuuma kesä kääntyi syksyksi. Lämmin kesä toi ulkoilijoiden iloksi upean ruskan. Ennätyslämmin lokakuu toi myös IPCC:n ilmastoraportin joka ei jätä ketään kylmäksi.
Lopen puolisalainen Komion erämaa hurmaa pienet ja isot samoilijat
Aina joskus, vaikkakin aivan liian harvoin, elämä kuljettaa elämysnälkäisen luonnonystävän pieniin, puolisalaisiin, piilossa lymyäviin paratiiseihin. Onneksi. Paikkoihin, josta tietävät vain pieni joukko paikallisia asukkaita ja kaikkein taitavimmat Googlen karttapalvelun käyttäjät. Juuri sellaiseen, kuin Lopella sijaitseva Komio.
Lue lisää "Lopen puolisalainen Komion erämaa hurmaa pienet ja isot samoilijat"
Unikkopeltojen perässä Italian maanjäristysmaisemiin – kuinka luontomatkailijasta tuli tuhoturisti
Kesällä 2017 hullaannuin Karkkilan kukkapeltoon. Niin taisi käydä monelle muullekin. Maanviljelijä Mikko Kotamäen Suomen juhlavuoden kunniaksi kylvämä valtava kukkapelto ihastutti niin kuin ei mikään maisema milloinkaan ennen. Tuli tunne että unikkomaisemia on saatava lisää. Niinpä lähdin etsimään niitä Italiasta. Mutta mihin jouduinkaan?
